Vävyjen kokemukset anopilta saadusta supportiivisesta viestinnästä
Taipale, Sonja (2018)
Taipale, Sonja
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311869
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311869
Tiivistelmä
Anopeilta saatu supportiivinen viestintä on olennaisessa osassa määrittämässä vuorovaikutuksen syntymistä ja ylläpitoa suhteissa appivanhempien kanssa. Anopeiden antama supportiivinen viestintä vaikuttaa erityisesti siihen, miten miniät kokevat kuuluvansa perheeseen, ja heidän kiinnostukseensa pitää yhteyttä appivanhempiinsa. Aiempi tutkimus osoittaa myös anoppien vuorovaikutuksen vaikuttavan jälkikasvun parisuhteiden menestymiseen. Koska aiempi tutkimus suhteista appivanhempiin näyttää olevan keskittynyt miniän ja anopin välisiin suhteisiin, on tutkimuskenttää laajennettava kattamaan myös vävyjen kokemukset heidän suhteesta anoppeihinsa. Sukupuolten eroja appivanhempien kanssa solmituissa suhteissa on tärkeä ymmärtää nykyistä paremmin, jotta voidaan saavuttaa kokonaisvaltainen ymmärrys kaikenlaisista suhteista appivanhempien kanssa.
Tutkielman tavoitteena oli tutkia vävyjen kokemuksia anopeilta saadusta supportiivisesta viestinnästä ja sen vaikutuksista. Tutkielmassa tutkitaan, millaista verbaalista ja nonverbaalista supportiivista viestintää vävyt saavat anopeiltaan. Tutkimuksen tulokset antavat vastauksia myös siihen, millaisiin huoliin vävyt saavat anopeiltaan supportiivista viestin- tää. Lisäksi tuloksista voidaan nähdä, millaisia vaikutuksia anopeilta saadulla supportiivisella viestinnällä on vävyihin. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta, joissa haastateltiin 25–35-vuotiaita vävyjä. Aineistoa analysoitiin laadullisesti.
Tutkielman tulosten mukaan vävyt ovat erittäin tyytyväisiä anopeiltaan saatuun tukeen. Tulokset osoittavat, että vävyt haluavat saada anopeiltaan mieluummin verbaalista supportiivista viestintää kuin nonverbaalista supportiivista viestintää. Anopeilta saadussa verbaalisessa supportiivisessa viestinnässä korostui korkean tason henkilökeskeiset viestit sekä informatiivinen tuki. Nonverbaalisessa supportiivisessa viestinnässä korostui anoppien kuuntelutaidot, joita anopit osoittavat monipuolisesti nonverbaalisen välittömän läheisyyden kautta. Anopit osoittavat nonverbaalista tukeaan myös fyysisesti halaamalla. Vävyt saavat supportiivista viestintää anopeiltaan laajasti eri elämän huoliin. Yleisimpiä huolia, joihin vävyt saavat anopeiltaan tukea, olivat työhön, perheeseen, opiskeluun sekä omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät huolet. Tutkielman tulosten mukaan anopeilta saatu onnistunut tuki vaikuttaa vävyihin positiivisella tavalla vahvistaen vävy-anoppisuhdetta ja omaa parisuhdetta. Saatu supportiivinen viestintä tukee myös vävyjen yksilönä kasvamista sekä vävyjen kiinnostusta pitää yhteyttä anoppiinsa. Tulokset vaikuttavat olevan saman suuntaisia kuin aiempi tutkimus miniä-anoppisuhteesta osoittaa.
Tutkielman tavoitteena oli tutkia vävyjen kokemuksia anopeilta saadusta supportiivisesta viestinnästä ja sen vaikutuksista. Tutkielmassa tutkitaan, millaista verbaalista ja nonverbaalista supportiivista viestintää vävyt saavat anopeiltaan. Tutkimuksen tulokset antavat vastauksia myös siihen, millaisiin huoliin vävyt saavat anopeiltaan supportiivista viestin- tää. Lisäksi tuloksista voidaan nähdä, millaisia vaikutuksia anopeilta saadulla supportiivisella viestinnällä on vävyihin. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta, joissa haastateltiin 25–35-vuotiaita vävyjä. Aineistoa analysoitiin laadullisesti.
Tutkielman tulosten mukaan vävyt ovat erittäin tyytyväisiä anopeiltaan saatuun tukeen. Tulokset osoittavat, että vävyt haluavat saada anopeiltaan mieluummin verbaalista supportiivista viestintää kuin nonverbaalista supportiivista viestintää. Anopeilta saadussa verbaalisessa supportiivisessa viestinnässä korostui korkean tason henkilökeskeiset viestit sekä informatiivinen tuki. Nonverbaalisessa supportiivisessa viestinnässä korostui anoppien kuuntelutaidot, joita anopit osoittavat monipuolisesti nonverbaalisen välittömän läheisyyden kautta. Anopit osoittavat nonverbaalista tukeaan myös fyysisesti halaamalla. Vävyt saavat supportiivista viestintää anopeiltaan laajasti eri elämän huoliin. Yleisimpiä huolia, joihin vävyt saavat anopeiltaan tukea, olivat työhön, perheeseen, opiskeluun sekä omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät huolet. Tutkielman tulosten mukaan anopeilta saatu onnistunut tuki vaikuttaa vävyihin positiivisella tavalla vahvistaen vävy-anoppisuhdetta ja omaa parisuhdetta. Saatu supportiivinen viestintä tukee myös vävyjen yksilönä kasvamista sekä vävyjen kiinnostusta pitää yhteyttä anoppiinsa. Tulokset vaikuttavat olevan saman suuntaisia kuin aiempi tutkimus miniä-anoppisuhteesta osoittaa.