Ajattelun ja käytännön muutos yrityskehityksessä
Lehtonen, Maria (2018)
Lehtonen, Maria
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805301860
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805301860
Tiivistelmä
Elinkeinopolitiikkaan liittyvää tutkimusta on tehty paljon. Aiempi tutkimus on pääsääntöisesti tarkastellut elinkeinopolitiikan muutosta. Tässä tutkimuksessa käsitellään ajattelun ja käytännön muutosta yrityskehityksessä. Tavoitteena on pohtia, miten mahdollistava politiikka, rahoitus, markkinat, kulttuuri, kannustimet ja inhimilliset voimavarat ovat vaikuttaneet yrityskehityksen muutokseen.
Taustaoletuksena on, että yrityskehityksen muutosta leimaa globalisaatio, kiristynyt kilpailu ja julkisen ja yksityisen sektorin lisääntynyt yhteistyö. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu yrityskehityksen roolista ja sen tärkeydestä sekä elinkeinopolitiikan muutoksesta, mikä on nostanut keskipisteeseen toimintaympäristön kehittämisen ja osaajien, yritysten ja investointien houkuttelun. Alueen kehitystä voidaan ohjata elinkeinopolitiikalla, jonka toteuttamiseen ja keinoihin vaikuttavat alueen rakennemuutokset. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jota varten on haastateltu seitsemää yrityskehityksen parissa työskentelevää asiantuntijaa. Sen lisäksi haastateltiin kahta yrittäjää, joilla on kokemuksia yrityspalvelujärjestelmästä. Tutkimuksessa selvitetään haastateltavien kokemuksia yrityskehityksen muutoksesta ja yrittäjien kokemuksia yrityspalvelujärjestelmästä.
Tutkimus osoittaa, että muutosta määrittävät tekijät ovat globaali talous, kiristynyt kilpailu, kansainvälistyminen ja asiantuntijatiedon kapeneminen. Nämä ovat haasteet, jotka vaikuttavat tämän päivän yrityskehitykseen. Yrityskehityksen tavoitteena on tuottaa yrityksille lisäarvoa. Nykypäivänä lisäarvoa voidaan tuottaa verkottamalla pieniä ja suuria yrityksiä. Lisäarvoa saadaan myös linkittämällä keskenään yrityksiä, joilla voi olla mahdollisuudet saavuttaa yhdessä synergiaetuja. Yrityskehitys on siirtynyt tontti- ja hallipolitiikasta toimintaympäristön kehittämiseen ja kansainvälisten osaajien ja yritysten houkutteluun. Yrityspalveluiden asiantuntijuus on kaventunut ja lisäarvon tuottaminen yrityksille on haastavampaa. Ennen neuvonta oli suuremmassa roolissa yrityskehityksessä. Nyt suurin osa informaatiosta löytyy internetistä. Yrityskehitys on siirtynyt perinteisestä neuvonnasta ja liiketoiminnan kehittämisestä linkittämään asiantuntijoita yritysten tietoon ja koordinoimaan yhteistyötä. Yrityskehitystä tehdään enemmän verkostoissa ja yrityksiä ohjataan oikeisiin verkostoihin. Onnistumisen kannalta yhteistyön on oltava dynaamista ja vuorovaikutuksen avointa. Tutkimuksen perusteella toimintaympäristö on kompleksinen, joten julkinen sektori hakee kohtaamiinsa haasteisiin tukea yhteistyön ja verkostojen kautta yksityiseltä sektorilta. Maakuntauudistuksessa puhutaan palveluiden järjestämisestä, joten julkisen ja yksityisen yhteistyön voidaan olettaa lisääntyvän myös yrityskehityspalveluiden järjestämisessä.
Taustaoletuksena on, että yrityskehityksen muutosta leimaa globalisaatio, kiristynyt kilpailu ja julkisen ja yksityisen sektorin lisääntynyt yhteistyö. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu yrityskehityksen roolista ja sen tärkeydestä sekä elinkeinopolitiikan muutoksesta, mikä on nostanut keskipisteeseen toimintaympäristön kehittämisen ja osaajien, yritysten ja investointien houkuttelun. Alueen kehitystä voidaan ohjata elinkeinopolitiikalla, jonka toteuttamiseen ja keinoihin vaikuttavat alueen rakennemuutokset. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jota varten on haastateltu seitsemää yrityskehityksen parissa työskentelevää asiantuntijaa. Sen lisäksi haastateltiin kahta yrittäjää, joilla on kokemuksia yrityspalvelujärjestelmästä. Tutkimuksessa selvitetään haastateltavien kokemuksia yrityskehityksen muutoksesta ja yrittäjien kokemuksia yrityspalvelujärjestelmästä.
Tutkimus osoittaa, että muutosta määrittävät tekijät ovat globaali talous, kiristynyt kilpailu, kansainvälistyminen ja asiantuntijatiedon kapeneminen. Nämä ovat haasteet, jotka vaikuttavat tämän päivän yrityskehitykseen. Yrityskehityksen tavoitteena on tuottaa yrityksille lisäarvoa. Nykypäivänä lisäarvoa voidaan tuottaa verkottamalla pieniä ja suuria yrityksiä. Lisäarvoa saadaan myös linkittämällä keskenään yrityksiä, joilla voi olla mahdollisuudet saavuttaa yhdessä synergiaetuja. Yrityskehitys on siirtynyt tontti- ja hallipolitiikasta toimintaympäristön kehittämiseen ja kansainvälisten osaajien ja yritysten houkutteluun. Yrityspalveluiden asiantuntijuus on kaventunut ja lisäarvon tuottaminen yrityksille on haastavampaa. Ennen neuvonta oli suuremmassa roolissa yrityskehityksessä. Nyt suurin osa informaatiosta löytyy internetistä. Yrityskehitys on siirtynyt perinteisestä neuvonnasta ja liiketoiminnan kehittämisestä linkittämään asiantuntijoita yritysten tietoon ja koordinoimaan yhteistyötä. Yrityskehitystä tehdään enemmän verkostoissa ja yrityksiä ohjataan oikeisiin verkostoihin. Onnistumisen kannalta yhteistyön on oltava dynaamista ja vuorovaikutuksen avointa. Tutkimuksen perusteella toimintaympäristö on kompleksinen, joten julkinen sektori hakee kohtaamiinsa haasteisiin tukea yhteistyön ja verkostojen kautta yksityiseltä sektorilta. Maakuntauudistuksessa puhutaan palveluiden järjestämisestä, joten julkisen ja yksityisen yhteistyön voidaan olettaa lisääntyvän myös yrityskehityspalveluiden järjestämisessä.