Alaistaitojen merkitys henkilöstön kehittämiselle
Nurmi, Hanna (2018)
Nurmi, Hanna
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805301850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805301850
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoite on kartoittaa henkilöstön kehittämisen ja henkilöstöjohtamisen ammattilaisten näkemyksiä organisaation jäsenten alaistaitojen merkityksestä henkilöstön kehittämistyölle. Tarkastelun kohteena on sekä alaistaitojen merkitys kehittämistyön onnistumiselle että kehittämistoimenpiteiden mahdollinen vaikutus organisaation jäsenten alaistaitojen käyttämiseen. Tässä tutkielmassa käytetään alaistaitojen rinnalla käsitettä alaistaitokäyttäytyminen, joka on johdettu englanninkielisestä organizational citizenship behaviorista, millä nimellä ilmiötä kansainvälisessä tutkimuksessa usein kutsutaan.
Alaistaidoilla tarkoitetaan työntekijän käyttäytymistä, joka edistää organisaation tehokasta ja sopuisaa toimintaa. Alaistaidoille on ominaista, että käyttäytyminen on työntekijälle harkinnanvaraista eli sitä ei edellytetä virallisesti tehtävänkuvauksessa. Henkilöstön kehittäminen on osa laajempaa henkilöstöjohtamisen kenttää. Henkilöstön kehittämisen tehtävä on parantaa organisaation suoriutumista henkilöstön osaamisessa tapahtuvan muutoksen kautta.
Kyseessä on haastattelututkimus, jossa on haastateltu yhdeksää henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen ammattilaista. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua haastattelua, ja haastatteluaineisto on analysoitu teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä.
Alaistaitokäyttäytymiseksi aineistossa mielletään etenkin työntekijän aloitteellisuus, vastuun kantaminen ja itseohjautuvuus sekä taito olla toimivassa vuorovaikutuksessa, antaa ja vastaanottaa palautetta ja huolehtia hyvästä työilmapiiristä. Näillä työntekijän ominaisuuksilla on aineistossa myönteinen vaikutus henkilöstön kehittämisen onnistumiseen. Haastateltavat tunnistavat henkilöstökäytänteillä voivan olla vaikutusta organisaation jäsenten alaistaitokäyttäytymiseen. Näitä henkilöstökäytänteitä ovat rekrytointi, osallisuuden lisääminen, palaute, johtamisen kehittäminen ja suorituksen johtaminen. Yhteenvetona voidaan todeta, että alaistaidoilla on merkitystä henkilöstön kehittämiselle. Erityisesti alaistaitokäyttäytymistä ja onnistunutta henkilöstön kehittämistä yhdistää työntekijän kokemus työnsä merkityksellisyydestä.
Tutkimus on luonut uutta tietoa alueelle, jota on Suomessa tutkittu vain vähän. Yhtenä jatkotutkimusmahdollisuutena nostetaan esiin alaistaitokäyttäytymisen seurauksien tutkiminen.
Alaistaidoilla tarkoitetaan työntekijän käyttäytymistä, joka edistää organisaation tehokasta ja sopuisaa toimintaa. Alaistaidoille on ominaista, että käyttäytyminen on työntekijälle harkinnanvaraista eli sitä ei edellytetä virallisesti tehtävänkuvauksessa. Henkilöstön kehittäminen on osa laajempaa henkilöstöjohtamisen kenttää. Henkilöstön kehittämisen tehtävä on parantaa organisaation suoriutumista henkilöstön osaamisessa tapahtuvan muutoksen kautta.
Kyseessä on haastattelututkimus, jossa on haastateltu yhdeksää henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen ammattilaista. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua haastattelua, ja haastatteluaineisto on analysoitu teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä.
Alaistaitokäyttäytymiseksi aineistossa mielletään etenkin työntekijän aloitteellisuus, vastuun kantaminen ja itseohjautuvuus sekä taito olla toimivassa vuorovaikutuksessa, antaa ja vastaanottaa palautetta ja huolehtia hyvästä työilmapiiristä. Näillä työntekijän ominaisuuksilla on aineistossa myönteinen vaikutus henkilöstön kehittämisen onnistumiseen. Haastateltavat tunnistavat henkilöstökäytänteillä voivan olla vaikutusta organisaation jäsenten alaistaitokäyttäytymiseen. Näitä henkilöstökäytänteitä ovat rekrytointi, osallisuuden lisääminen, palaute, johtamisen kehittäminen ja suorituksen johtaminen. Yhteenvetona voidaan todeta, että alaistaidoilla on merkitystä henkilöstön kehittämiselle. Erityisesti alaistaitokäyttäytymistä ja onnistunutta henkilöstön kehittämistä yhdistää työntekijän kokemus työnsä merkityksellisyydestä.
Tutkimus on luonut uutta tietoa alueelle, jota on Suomessa tutkittu vain vähän. Yhtenä jatkotutkimusmahdollisuutena nostetaan esiin alaistaitokäyttäytymisen seurauksien tutkiminen.