Täydennyspoliisihenkilöt julkisen vallan käyttäjinä : Palvelussuhteen muodon, voimankäytön toimivaltuuksien ja käyttöönoton reunaehtojen oikeudellinen sääntely

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella, kuinka täydennyspoliisijärjestelmän nykyinen, oikeudellinen asema määrittyy voimassa olevan lainsäädännön kautta. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan, millaisia soveltuvuuden kriteereitä voimassa oleva lainsäädäntömme asettaa täydennyspoliisihenkilöksi pyrkiville, sekä millaiset oikeudelliset reunaehdot määrittelevät täydennyspoliisihenkilöinä toimivien palvelussuhteen muotoa. Tutkielmassa käsitellään myös lainsäädäntömme täydennyspoliisille myöntämiä toimivaltuuksia. Toimivaltuuksien tarkastelu on rajattu voimankeinojen käytön sääntelyyn. Tutkielmassa keskitytään myös siihen, millaiset ovat täydennyspoliisijärjestelmän käyttöönoton edellytykset turvallisuustilanteen näkökulmasta. Tutkielma osoittaa, että nykyisen täydennyspoliisijärjestelmän alaan kuuluvat tehtävät ovat hyvin suppeat. Täydennyspoliisijärjestelmän varsinainen sääntely on vähäistä, ja monin paikoin sääntelyä joudutaan johtamaan muusta kuin täydennyspoliisihenkilöitä koskevasta sääntelystä. Poliisin henkilöstön täydentämistä sääntelevä pykälä on osittain myös virheellinen, sillä sen mukaan täydennyspoliisihenkilöstöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kyseistä asetusta ei kuitenkaan ole annettu. Julkisen vallan käyttö näyttäytyy keskeisenä elementtinä poliisin henkilöstön täydentämisessä. Nykyisessä sääntelyssä täydennyspoliisihenkilöille suodut voimakeinojen käytön toimivaltuudet perustuvat pitkälti poliisihenkilön harkintaan, ohjaukseen ja valtuutukseen. Täydennyspoliisihenkilöillä ei voida katsoa olevan juurikaan itsenäiseen harkintaan perustuvia voimankäytön oikeuksia, mikäli tilanne ei täytä hätävarjelun tai pakkotilan tunnusmerkkejä. Täydennyspoliisihenkilöiden palvelussuhteesta ei ole säädöksiä, ja tätä kautta myös täydennyspoliisihenkilönä toimimisen kelpoisuusehtojen arviot jäävät tulkinnanvaraisiksi. Tutkielma osoittaa, että on problemaattista, ettei täydennyspoliisihenkilöiden toimivaltuuksista ole nykyistä tarkempia säädöksiä ja ettei täydennyspoliisitehtävissä toimivien palvelussuhteen muodosta ole säädetty muuta, kuin että tehtävien hoitaminen perustuu sopimukseen. Täydennyspoliisihenkilöstön käytön sääntely edellyttää, että yhteiskunnassa vallitsee yleisen järjestyksen ja turvallisuuden suhteen erityiset olosuhteet. Suoraa turvallisuustilannemääritelmää täydennyshenkilöstön käyttöönoton edellytyksille ei kuitenkaan ole asetettu.