Maahanmuuttaja lastensuojelun asiakkaana : kulttuuristen arvojen kohtaaminen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemia haasteita maahanmuuttajaperheiden kohdalla ja sosiaalityöntekijöiden periaatteita ja arvoja maahanmuuttajaperheiden kohtaamisissa. Sosiaalityöntekijät toimivat suomalaisessa individualistisessa kulttuurissa, jossa arvostetaan yksilön oikeuksia, itsenäisyyttä ja tasaveroisuutta. Monet maahanmuuttajaperheistä tulevat kollektiivisista kulttuureista, joissa yhteiskunta rakentuu hyvin erilaisten arvojen pohjalle. Maahanmuuttajaperheen kulttuuritausta ja sen erityisyys on huomioitava, jotta apu saavuttaa asiakkaan.

Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna 10 lastensuojelun sosiaalityöntekijälle, Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysissa käytettiin teemoittelua, tiivistämistä ja osittain tyypittelyä.

Tutkimuksen perusteella tulkkien salassapitovelvollisuuden pitäminen on suurimpia kielellisen puolen haasteita. Yhteisöllisen kulttuurin positiivisia puolia tai resursseja ei juurikaan hyödynnetty, vaan yhteisöllisyys korvattiin suomalaisella palvelujärjestelmällä. Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta koulun toimintatavat olivat joustamattomat, maahanmuuttajaperheitä väheksyvät ja heidän tarpeitaan sivuuttavat. Koulun toimintatavoista yhteistyökumppanina näkyi sosiaalityöntekijöiden tulkinnan mukaan universalistinen toimintakulttuuri. Kotouttamista pidettiin epäonnistuneena ja kotoutunut maahanmuuttaja tarkoitti yksilöä, joka oli individualististen arvojen mukaisesti toisista riippumaton.

Sosiaalityöntekijät pyrkivät rakentamaan asiakkuutta maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa kahdella eri tavalla: erityisyyden huomioiden ja tasaveroista toimintatapaa noudattaen. Tasaveroista toimintatapaa noudattavat toimivat kaikkien asiakkaiden kanssa samalla tavalla. Hyviä käytöstapoja pidettiin riittävinä. Molemmat pitivät luottamuksen rakentamista asiakassuhteessa tärkeänä ja rakensivat sitä samoin perustein. Todellisuudessa kaikki sosiaalityöntekijät kuitenkin tekivät erityisjärjestelyjä maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa. Näitä olivat esimerkiksi traumataustan huomioiminen, yhteydenpito asiakkaan taustan selvittämiseksi ja maahanmuuttotyössä kokeneen työparin hyödyntäminen. Sosiaalityöntekijät sitoutuivat ammatillisiin eettisiin periaatteisiin enemmän kuin omiin arvoihinsa.

Työyhteisössä voitaisiin jakaa kokeneiden työntekijöiden osaamista ja tietoa ja mentoroida maahanmuuttotyön vahvistamiseksi. Yhteisöllisen kulttuurin voimavarojen tunnistaminen, huomioiminen ja hyödyntäminen olisi myös tärkeää maahanmuuttajien asiakkuuksissa.

Avainsanat: maahanmuuttaja, universalistisuus, kulttuuriset mallit, kollektiivinen ja individualistinen kulttuuri, kotoutuminen

English abstract:

The aim of this study was to examine the challenges social workers face in child protection services when working with immigrant clients. The second aim was to examine the value basis social workers use when dealing with immigrants. Finnish social workers have an individualistic cultural background where the rights of an individual, independence and equality are highly valued. Many immigrants come from a collective background where the society is based on different values. The cultural background and the diversity of the immigrant family must be considered for a successful clientage.

The study was implemented as an interview of 10 social workers working in child protection services. The material was analyzed with qualitative content analysis by defining the themes, processing by abridging and partly defining types.

According to the results the confidentiality obligation of the interpreters was the biggest linguistic challenge. The positive resources weren’t much utilized rather they were compensated by the local social services. The principles of the schools as a co-operative partner were considered as inflexible, underestimating immigrant families and their needs. Social workers considered their procedures universalistic. Immigrant integration was considered unsuccessful and through an individualistic worldview, an integrated immigrant was viewed as someone who is independent from other people.

Social workers were pursuing to build the clientage with immigrants by two different ways: considering diversity or according to equal means. Social workers considering diversity were using ”small talk” in the beginning of the clientage. Social workers following equal means were working in the same ways as with all of the clients. They took good manners as sufficient. Both types considered building trust in the clientage important and built it with the same principles. In fact all the social workers used special arrangements for immigrants as their clients. For example considering traumatic background, communication to examine client’s background and benefiting from co-workers who had more experience with working with immigrants. Social workers are committed more to the professional ethical principles than their own values. The know-how and knowledge of experienced workers could be distributed in the work community as well as offering mentoring. Recognizing and benefiting from the resources of collective cultural background means would also be important in the client work.

Keywords: immigrant, universalistic, cultural models, collective and individualistic culture, integration