Aku Ankan suomennosten kehitys : Carl Barksin Aku Ankka -tarinoiden alkuperäisten suomennosten ja uudelleenkäännösten erot
Hakala, Jenny (2018)
Hakala, Jenny
2018
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805301832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805301832
Tiivistelmä
Aku Ankka on sarjakuvana tuttu kaikille suomalaisille. Sitä on painettu Suomessa 1950-luvulta lähtien ja sen kieli on saanut paljon kehuja vuosien varrella. Tässä tutkimuksessa tarkastelen Aku Ankkojen alkuperäisiä suomennoksia 1950-luvulta ja uudelleensuomennoksia 2000- ja 2010 -luvuilta. Tällä tutkimuksella pyrin vastaamaan kysymyksiin: Miten uudelleensuomennos eroaa teknisesti ja sarjakuvapiirteiltään vanhasta? Miten Aku Ankan kieli on muuttunut yli 50 vuoden aikana?
Sarjakuva on itsenäinen kirjallisuudenlaji, jonka tunnistaa sille ominaisista piirteistä, kuten ruuduista, puhekuplista ja erilaisista efekteistä. Tutkimukseni tavoite on kartoittaa näitä sarjakuville ominaisia piirteitä ja selvittää, miten ne sekä sarjakuvan tekniset ja kielelliset piirteet ovat muuttuneet Aku Ankassa uudelleensuomennosten myötä. Tutkimushypoteeseja on kaksi: Aku Ankan kieli on muuttunut omaleimaisemmaksi ja uudelleenkäännöksiin on lisätty lehdelle ominaista kielellä leikittelyä enemmän kuin alkuperäisiin suomennoksiin, sekä uudelleenkäännökset on käännetty kotouttavammin, eivätkä ne vastaa yhtä tarkasti lähdetekstiä kuin alkuperäiset käännökset.
Rajaan tutkimuksen Carl Barksin kirjoittamaan kymmeneen Aku Ankka -lehdessä ilmestyneeseen tarinaan, joista on olemassa myös uudelleensuomennokset. Analyysiä varten jaoin aineistoni kolmeen eri tasoon: tekniseen tasoon, sarjakuvapiirteiden tasoon sekä sanastollisten erojen tasoon. Tämän jaottelun pohjalta loin vertailevan analyysimallin, jonka avulla etsin eroja ja yhtäläisyyksiä aineistoni tarinoiden vanhoista ja uusista käännöksistä kolmessa päävaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vertailen tarinoita teknisellä tasolla, kuten värityksen osalta; toisessa vaiheessa vertailen tarinoiden sarjakuvapiirteitä, kuten puhekuplia ja paratekstiä; ja kolmannessa vaiheessa keskityn tarinoiden sananvalintoihin ja käännösratkaisuihin. Päävaiheiden lisäksi analyysissä on myös neljäs vaihe, jossa vertaan suomenkielisiä käännöksiä tarpeen mukaan myös englanninkielisiin lähdeteksteihin.
Tutkimukseni osoittaa, että uudelleenkäännöksissä on isoja eroja alkuperäisiin verrattuna. Aku Ankan kieli on kehittynyt yhtenäisempään suuntaan ja uudelleenkäännöksiin on lisätty kielen värikkyyttä muun muassa synonyymeillä, toistolla luodulla huumorilla, huudahduksilla ja modernisoiduilla termeillä. Lisäksi Aku Ankan ulkonäkö on muuttunut muun muassa värien, asettelun ja typografian kannalta siistimmäksi kohti sarjakuvan nykyistä muotoa. Sarjakuvapiirteitä, kuten puhekuplia ja ääniefektejä on myös muokattu. Puhekupliin sijoitetut tekstit on asetettu symmetrisemmin joko täyttämään puhekuplaa enemmän tai jättämään sen reunoille enemmän tilaa verrattuna ensimmäisiin suomennoksiin. Varsin yllättävä lopputulos on, että uudelleenkäännökset ovat huomattavasti lähempänä lähdetekstiä kuin alkuperäiset käännökset.
Sarjakuva on itsenäinen kirjallisuudenlaji, jonka tunnistaa sille ominaisista piirteistä, kuten ruuduista, puhekuplista ja erilaisista efekteistä. Tutkimukseni tavoite on kartoittaa näitä sarjakuville ominaisia piirteitä ja selvittää, miten ne sekä sarjakuvan tekniset ja kielelliset piirteet ovat muuttuneet Aku Ankassa uudelleensuomennosten myötä. Tutkimushypoteeseja on kaksi: Aku Ankan kieli on muuttunut omaleimaisemmaksi ja uudelleenkäännöksiin on lisätty lehdelle ominaista kielellä leikittelyä enemmän kuin alkuperäisiin suomennoksiin, sekä uudelleenkäännökset on käännetty kotouttavammin, eivätkä ne vastaa yhtä tarkasti lähdetekstiä kuin alkuperäiset käännökset.
Rajaan tutkimuksen Carl Barksin kirjoittamaan kymmeneen Aku Ankka -lehdessä ilmestyneeseen tarinaan, joista on olemassa myös uudelleensuomennokset. Analyysiä varten jaoin aineistoni kolmeen eri tasoon: tekniseen tasoon, sarjakuvapiirteiden tasoon sekä sanastollisten erojen tasoon. Tämän jaottelun pohjalta loin vertailevan analyysimallin, jonka avulla etsin eroja ja yhtäläisyyksiä aineistoni tarinoiden vanhoista ja uusista käännöksistä kolmessa päävaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vertailen tarinoita teknisellä tasolla, kuten värityksen osalta; toisessa vaiheessa vertailen tarinoiden sarjakuvapiirteitä, kuten puhekuplia ja paratekstiä; ja kolmannessa vaiheessa keskityn tarinoiden sananvalintoihin ja käännösratkaisuihin. Päävaiheiden lisäksi analyysissä on myös neljäs vaihe, jossa vertaan suomenkielisiä käännöksiä tarpeen mukaan myös englanninkielisiin lähdeteksteihin.
Tutkimukseni osoittaa, että uudelleenkäännöksissä on isoja eroja alkuperäisiin verrattuna. Aku Ankan kieli on kehittynyt yhtenäisempään suuntaan ja uudelleenkäännöksiin on lisätty kielen värikkyyttä muun muassa synonyymeillä, toistolla luodulla huumorilla, huudahduksilla ja modernisoiduilla termeillä. Lisäksi Aku Ankan ulkonäkö on muuttunut muun muassa värien, asettelun ja typografian kannalta siistimmäksi kohti sarjakuvan nykyistä muotoa. Sarjakuvapiirteitä, kuten puhekuplia ja ääniefektejä on myös muokattu. Puhekupliin sijoitetut tekstit on asetettu symmetrisemmin joko täyttämään puhekuplaa enemmän tai jättämään sen reunoille enemmän tilaa verrattuna ensimmäisiin suomennoksiin. Varsin yllättävä lopputulos on, että uudelleenkäännökset ovat huomattavasti lähempänä lähdetekstiä kuin alkuperäiset käännökset.