Yhtiöittämisen vaikutus kunnan henkilöstön asemaan
Dietrich, Ida (2018)
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805301826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805301826
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena on henkilöstön asema kunnan yhtiöittäessä toimintojaan. Kunnat ovat yhtiöittäneet tuottamiaan palveluitaan toiminnan tehostamiseksi. Tämän lisäksi kilpailulain ja kuntalain muutosten tuoman yhtiöittämisvelvollisuuden vuoksi monien kuntien tehtäväksi on muodostunut kilpailluilla markkinoilla toimivan toiminnon yhtiöittäminen osakeyhtiömuotoon. Osakeyhtiöitä, joissa määräysvalta kuuluu kunnille tai kuntayhtymille, kutsutaan kuntayhtiöiksi.
Tutkielman päätavoitteena on löytää oikeudellisesta näkökulmasta tekijöitä, jotka vaikuttavat yhtiöittämisen mukana siirtyvän henkilöstön asemaan. Tutkielman kannalta on oleellista selvittää, milloin liikkeen luovutuksen sääntelyä voidaan soveltaa yhtiöittämistapauksiin sekä mitä oikeuksia ja velvollisuuksia yhtiöittäminen ja sitä kautta mahdollisesti muodostunut liikkeen luovutus tuottaa henkilöstölle, sekä kunnalle ja kuntayhtiölle. Tutkielmassa tutkitaan myös, miten jo tehdyissä yhtiöittämispäätöksissä on siirtyvä henkilöstö otettu käytännössä huomioon.
Tutkielma on toteutettu lainopillisen metodin avulla. Erityisesti vallitseva lainoppi on pääasiallinen metodi, kun tulkitaan olemassa olevaa oikeutta ja systematisoidaan sen avulla löydettyjä oikeudentiloja aihepiiriin. Tutkielmassa tuodaan esiin lisäksi Suomen kuuden suurimman kunnan jo tehtyjä yhtiöittämisiä sekä pohditaan henkilöstön huomiointia näissä yhtiöittämispäätöksissä.
Tutkimuksesta voidaan päätellä liikkeen luovutuksen kuuluvan merkittävin osin yhtiöittämisen teemaan. Suuri osa yhtiöittämisistä tehdään liikkeen luovutuksen periaatteita noudattamalla henkilöstön siirtymisen prosessin helpottamiseksi. Liikkeen luovutuksen luomat reunaehdot suojelevat henkilöstöä sekä osaltaan myös kuntaa ja kuntayhtiöitä luoden puitteet henkilöstön siirrolle. Ilman liikkeen luovutuksen säännöksiä syntyy yhtiöittämisessä sopimusriskejä molemmille osapuolille. Kunnissa pyritään myös säilyttämään samankaltainen menettelytapa uusien yhtiöittämisien kohdalla.
Yhtiöittäminen nähdään usein negatiivisena muutoksena kunnan henkilöstölle. Lainopillisesti tarkasteltuna yhtiöittäminen ei kuitenkaan luo kovin negatiivisia vaikutuksia, vaan saattaa jopa lisätä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa asemaansa tulevaisuudessa. Lainsäätäjän perimmäisenä tarkoituksena on ollut henkilöstön aseman suojaaminen yhtiöittämisen tuomilta muutoksilta.
Tutkielman päätavoitteena on löytää oikeudellisesta näkökulmasta tekijöitä, jotka vaikuttavat yhtiöittämisen mukana siirtyvän henkilöstön asemaan. Tutkielman kannalta on oleellista selvittää, milloin liikkeen luovutuksen sääntelyä voidaan soveltaa yhtiöittämistapauksiin sekä mitä oikeuksia ja velvollisuuksia yhtiöittäminen ja sitä kautta mahdollisesti muodostunut liikkeen luovutus tuottaa henkilöstölle, sekä kunnalle ja kuntayhtiölle. Tutkielmassa tutkitaan myös, miten jo tehdyissä yhtiöittämispäätöksissä on siirtyvä henkilöstö otettu käytännössä huomioon.
Tutkielma on toteutettu lainopillisen metodin avulla. Erityisesti vallitseva lainoppi on pääasiallinen metodi, kun tulkitaan olemassa olevaa oikeutta ja systematisoidaan sen avulla löydettyjä oikeudentiloja aihepiiriin. Tutkielmassa tuodaan esiin lisäksi Suomen kuuden suurimman kunnan jo tehtyjä yhtiöittämisiä sekä pohditaan henkilöstön huomiointia näissä yhtiöittämispäätöksissä.
Tutkimuksesta voidaan päätellä liikkeen luovutuksen kuuluvan merkittävin osin yhtiöittämisen teemaan. Suuri osa yhtiöittämisistä tehdään liikkeen luovutuksen periaatteita noudattamalla henkilöstön siirtymisen prosessin helpottamiseksi. Liikkeen luovutuksen luomat reunaehdot suojelevat henkilöstöä sekä osaltaan myös kuntaa ja kuntayhtiöitä luoden puitteet henkilöstön siirrolle. Ilman liikkeen luovutuksen säännöksiä syntyy yhtiöittämisessä sopimusriskejä molemmille osapuolille. Kunnissa pyritään myös säilyttämään samankaltainen menettelytapa uusien yhtiöittämisien kohdalla.
Yhtiöittäminen nähdään usein negatiivisena muutoksena kunnan henkilöstölle. Lainopillisesti tarkasteltuna yhtiöittäminen ei kuitenkaan luo kovin negatiivisia vaikutuksia, vaan saattaa jopa lisätä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa asemaansa tulevaisuudessa. Lainsäätäjän perimmäisenä tarkoituksena on ollut henkilöstön aseman suojaaminen yhtiöittämisen tuomilta muutoksilta.