Minä haluan tehdä näin. Minä ajattelen: tämä on hyvä - Natural Semantic Metalanguage suomenkielisessä S2-kirjallisuudessa
Hoffrén, Tuomas (2018)
2018
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805301823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805301823
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoite on selvittää, miten Natural Semantic Metalanguage -teorian eli NSM:n alkusanat ovat läsnä suomenkielisessä S2-kirjallisuudessa. Alkusanat ovat joukko sanoja tai muotoja, joiden oletetaan edustavan semanttisia universaaleja, eli muotoja, jotka ovat läsnä kaikissa maailman kielissä.
NSM:n käyttö S2- ja L2-opetuksessa perustuu sille olettamalle, että alkusanat ovat 1) helppoja oppia, 2) lähtökohtaisesti yleisiä kielessä ja 3) tehokkaita tilanteissa, joissa oppija ei tiedä sanaa tai käsitettä, jota haluaa kohdekielessä käyttää. Tähtäimessäni on siis tutkia, opetetaanko näitä sanoja oppijoille jo varhaisessa vaiheessa.
Aineistonani toimii yksi laajalti käytetty S2-oppikirja: Hyvin menee! 1. Aineisto on nähdäkseni riittävä tiettyjen lainalaisuuksien selvittämiseen, mutta tunnustan lisätutkimuksen tarpeen niin oppikirjojen kuin muidenkin materiaalien osalta.
Tutkimuksen teoriatausta rakentuu kahdesta suuremmasta kokonaisuudesta: NSM:stä sekä Second language acquisition -tutkimuksesta, eli SLA:sta, jolla tarkoitetaan toisen kielen oppimisen tutkimusta. Tutkimuksessani siis risteää kaksi eri tutkimussuuntaa: kielitiede ja pedagogiikka.
Tutkimusmenetelmäni jakautuu kahtia: Laadullisesti pohdin sellaisia asioita, jotka tulee ottaa huomioon NSM:ää käytettäessä ja tutkittaessa. Määrällisesti teen tämän pohdinnan perusteella tarkan tilastollisen analyysin.
Tilastollisen analyysin perusteella voin sanoa, että 76 laskemaani alkusanaa jakautuvat kirjassa jokseenkin epätasaisesti. Jotkin sanat ovat erittäin yleisiä, toiset eivät esiinny kirjassa lainkaan. Kirjan alun kappaleet ovat eri alkusanojen määrän puolesta suppeita, mutta alkusanojen määrä sekä eri alkusanojen jakauma lisääntyvät huomattavasti kirjan edetessä. Kirjan eri osa-alueista eniten alkusanoja sisältävät tekstit, mutta myös tehtävissä niitä on paljon.
Tutkimukseni toimii eräänlaisena alustustyönä mahdolliselle alkusanoja hyödyntävälle opetusmetodille. Se siis rakentaa kuvan nykytilanteesta, jonka päälle uutta voi rakentaa.
NSM:n käyttö S2- ja L2-opetuksessa perustuu sille olettamalle, että alkusanat ovat 1) helppoja oppia, 2) lähtökohtaisesti yleisiä kielessä ja 3) tehokkaita tilanteissa, joissa oppija ei tiedä sanaa tai käsitettä, jota haluaa kohdekielessä käyttää. Tähtäimessäni on siis tutkia, opetetaanko näitä sanoja oppijoille jo varhaisessa vaiheessa.
Aineistonani toimii yksi laajalti käytetty S2-oppikirja: Hyvin menee! 1. Aineisto on nähdäkseni riittävä tiettyjen lainalaisuuksien selvittämiseen, mutta tunnustan lisätutkimuksen tarpeen niin oppikirjojen kuin muidenkin materiaalien osalta.
Tutkimuksen teoriatausta rakentuu kahdesta suuremmasta kokonaisuudesta: NSM:stä sekä Second language acquisition -tutkimuksesta, eli SLA:sta, jolla tarkoitetaan toisen kielen oppimisen tutkimusta. Tutkimuksessani siis risteää kaksi eri tutkimussuuntaa: kielitiede ja pedagogiikka.
Tutkimusmenetelmäni jakautuu kahtia: Laadullisesti pohdin sellaisia asioita, jotka tulee ottaa huomioon NSM:ää käytettäessä ja tutkittaessa. Määrällisesti teen tämän pohdinnan perusteella tarkan tilastollisen analyysin.
Tilastollisen analyysin perusteella voin sanoa, että 76 laskemaani alkusanaa jakautuvat kirjassa jokseenkin epätasaisesti. Jotkin sanat ovat erittäin yleisiä, toiset eivät esiinny kirjassa lainkaan. Kirjan alun kappaleet ovat eri alkusanojen määrän puolesta suppeita, mutta alkusanojen määrä sekä eri alkusanojen jakauma lisääntyvät huomattavasti kirjan edetessä. Kirjan eri osa-alueista eniten alkusanoja sisältävät tekstit, mutta myös tehtävissä niitä on paljon.
Tutkimukseni toimii eräänlaisena alustustyönä mahdolliselle alkusanoja hyödyntävälle opetusmetodille. Se siis rakentaa kuvan nykytilanteesta, jonka päälle uutta voi rakentaa.