Työhyvinvoinnin monet merkitykset : diskurssianalyysi työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä
Keuramo, Sampo (2018)
2018
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805301822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805301822
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on toistuvasti esillä mediassa ja siitä on runsaasti niin soveltavaa kuin tieteellistäkin kirjallisuutta. Syvennyn tutkielmassani kahden organisaation työntekijöiden käsityksiin työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä. Aineistoni koostuu työntekijöiden käymistä pienryhmäkeskusteluista (5 kpl) ja niitä kokoavista keskusteluista. Keskustelut on nauhoitettu Taidan-työhyvinvointisovelluksen pilottivaiheen valmennustilaisuuksissa. Tutkielmani tutkimuskysymykset ovat: Miten ja millaiseksi kahden organisaation työntekijät rakentavat käsitystään työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä?
Analysoin ryhmäkeskusteluja diskurssianalyyttisesti. Keskustelijoiden käsitykset työhyvinvoinnista jäsentyvät analyysissä kahteen kokonaisuuteen: työhyvinvoinnin diskursiiviset rajanvedot ja työhyvinvoinnin sisällölliset diskurssit. Työhyvinvoinnin diskursiivisissa rajanvedoissa työhyvinvoinnille tuotetaan käsitettä määritteleviä ja rajaavia merkityksenantoja. Näissä työhyvinvointi merkityksellistyy valtavuus- ja kaksinapaisuusdiskursseissa sekä toisilleen vastakkaisissa työn ja vapaa-ajan sidosteisuus- ja erillisyysdiskursseissa. Työhyvinvoinnin sisällöllisissä diskursseissa työhyvinvoinnille tuotetaan sisällöllisiä merkityksiä yhteisöllisyyden, kyvykkyyden ja pystyvyyden sekä vaikutusmahdollisuuksien diskursseissa.
Suhteutan analyysini aikaisempaan työhyvinvointitutkimukseen ja Edward Decin ja Richard Ryanin sosiaalipsykologiseen itseohjautuvuusteoriaan sekä erityisesti teorian käsitteistöön psyykkisistä perustarpeista. Analyysini tuottaa uusia näkökulmia erityisesti yhteisöllisyyden ja vaikutusmahdollisuuksien vaikutuksesta työhyvinvointiin. Tutkielmani tuo esiin työhyvinvoinnin käsitteen monimerkityksisyyden. Työhyvinvointitutkimus on usein eri organisaatioissa toteutettuja kvantitatiivisia kyselyitä työhyvinvoinnin tasosta. Tutkimukseni osoittaa, miten tärkeää on jatkossakin toteuttaa laadullista työhyvinvoinnin tutkimusta, joka syventyy työhyvinvointi-käsitteen merkitykseen.
Analysoin ryhmäkeskusteluja diskurssianalyyttisesti. Keskustelijoiden käsitykset työhyvinvoinnista jäsentyvät analyysissä kahteen kokonaisuuteen: työhyvinvoinnin diskursiiviset rajanvedot ja työhyvinvoinnin sisällölliset diskurssit. Työhyvinvoinnin diskursiivisissa rajanvedoissa työhyvinvoinnille tuotetaan käsitettä määritteleviä ja rajaavia merkityksenantoja. Näissä työhyvinvointi merkityksellistyy valtavuus- ja kaksinapaisuusdiskursseissa sekä toisilleen vastakkaisissa työn ja vapaa-ajan sidosteisuus- ja erillisyysdiskursseissa. Työhyvinvoinnin sisällöllisissä diskursseissa työhyvinvoinnille tuotetaan sisällöllisiä merkityksiä yhteisöllisyyden, kyvykkyyden ja pystyvyyden sekä vaikutusmahdollisuuksien diskursseissa.
Suhteutan analyysini aikaisempaan työhyvinvointitutkimukseen ja Edward Decin ja Richard Ryanin sosiaalipsykologiseen itseohjautuvuusteoriaan sekä erityisesti teorian käsitteistöön psyykkisistä perustarpeista. Analyysini tuottaa uusia näkökulmia erityisesti yhteisöllisyyden ja vaikutusmahdollisuuksien vaikutuksesta työhyvinvointiin. Tutkielmani tuo esiin työhyvinvoinnin käsitteen monimerkityksisyyden. Työhyvinvointitutkimus on usein eri organisaatioissa toteutettuja kvantitatiivisia kyselyitä työhyvinvoinnin tasosta. Tutkimukseni osoittaa, miten tärkeää on jatkossakin toteuttaa laadullista työhyvinvoinnin tutkimusta, joka syventyy työhyvinvointi-käsitteen merkitykseen.