Kertomuksen rakenne, evaluaatio ja kompleksisuus aikuisten käännekohtakertomuksissa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata yli 40-vuotiaiden aikuisten kirjoittamista ja verrata sitä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjoitelmiin. Tutkielmassa selvitetään, millaisia aikuisten käännekohtakertomukset ovat tekstityypiltään ja rakenteeltaan, kuinka paljon niissä on evaluaatiota ja millaista niiden sisältämä evaluaatio on. Lisäksi aikuisten tekstejä tarkastellaan kvantitatiivisesti niiden kompleksisuusarvojen avulla ja selvitetään, kuinka kompleksisia tekstit ovat T-yksikön keskipituuden ja kompleksisuusindeksin osalta ja mistä kompleksisuus johtuu. Kompleksisuutta verrataan nuorempien kirjoittajien teksteistä laskettuihin vastaaviin lukuihin.

Tutkimusaineistona ovat aikuisten käännekohtakertomukset, jotka on kerätty 2016–2017 internetissä kyselylomakkeen avulla. Tekstien keruun lisäksi on kysytty joitakin taustatietoja. Kertomuksia on yhteensä 25, joista 21 on naisten, 4 miesten kirjoittamia. Tekstejä on analysoitu ensin Labovin ja Waletzkyn (1967) kertomuksen analyysimallin mukaan, ja evaluaatiota on kuvattu aineiston pohjalta muodostuvien kategorioiden avulla. Lisäksi on määritetty, onko evaluaatio upotettua vai ulkoista. Kompleksisuusarvot on laskettu Edmonton Narrative Norms Instrumentin (ENNIn) laskentaohjeilla, joita on käytetty myös Pajusen ja Vainion (tulossa a) vertailuaineiston analyysissa.

Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat ensinnäkin, että aikuisten käännekohtakertomukset eivät noudata Labovin ja Waletzkyn (1967) kertomuksen rakennemallia, vaan rakenneosat ovat monessa tekstissä hajaantuneet. Tekstit jakautuvat evaluaatiopainotteisiin ja rakenteeltaan tasapainoisiin teksteihin. Toiseksi, evaluaatiota on kaikissa teksteissä runsaasti. Evaluaatiokategorioista suurimmaksi muodostuvat pohdinta, kuvaus ja arvio. Muita kategorioita ovat mm. emootio, kognitio, tila ja erilaiset ajatuksia tai puhetta referoivat kategoriat. Evaluaatio on pääosin ulkoista ja 1. tason upotettua evaluaatiota. Kolmanneksi, aikuisten käännekohtakertomusten kompleksisuus vaihtelee. Sivulauseiden määrä vähenee ja infiniittisten rakenteiden määrä kasvaa, kun kompleksisuusindeksi kasvaa. Neljänneksi, aikuisten tekstit osoittautuvat vertailussa kompleksisemmiksi kuin nuorempien tekstit. Niin nuorten kuin yli 40-vuotiaidenkin aineistossa miehet kirjoittavat keskimäärin kompleksisemmin kuin naiset. Tämä tutkielma antaa viitteitä siitä, että kielellinen kehitys jatkuu mahdollisesti vielä pitkään aikuisuudessa.