Onko Keski-Aasiassa turvallisuutta? Keski-Aasian alueellinen turvallisuus Kazakstanin näkökulmasta tarkasteltuna
Kivistö, Suvi (2018)
2018
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291817
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291817
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee Keski-Aasian alueellista turvallisuutta Kazakstanin näkökulmasta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on Kööpenhaminan koulukunnan käsitys turvallisuudesta ja Barry Buzanin ja Ole Wæverin teoria alueellisista turvallisuuskomplekseista. Keski-Aasian viisi valtiota Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Uzbekistan ja Turkmenistan muodostavat alueellisen turvallisuuskompleksin. Tutkimuksesta riippuen Keski-Aasian alueellinen turvallisuuskompleksi määritellään itsenäiseksi turvallisuuskompleksiksi tai Venäjän ympärilleen kokoaman entisten neuvostotasavaltojen muodostaman laajan turvallisuuskompleksin alakompleksiksi.
Tutkielma ei tarkastele turvallistamista sinänsä, vaan arvioi valitun lähdeaineiston perusteella, millainen kuva Kazakstanin kansallisesta turvallisuudesta ja Keski-Aasian alueellisen turvallisuuskompleksin tilanteesta ylipäänsä muodostuu. Tutkimus sijoittuu myös geopolitiikan tutkimuksen perinteeseen ja arvioi Keski-Aasian geopoliittista merkitystä maailmanpolitiikassa. Tutkielman metodina on laadullinen sisällönanalyysi.
Tutkielman lähdeaineistona on kolme Kazakstanin kansallista turvallisuutta määrittelevää virallista ja julkista dokumenttia. Ne ovat laki kansallisesta turvallisuudesta vuodelta 2012, sotilasdoktriini vuodelta 2017 ja ulkopoliittinen konsepti vuodelta 2014. Teoreettisen viitekehyksen perusteella jaottelen lähdeaineistossa esiin nousevat Kazakstanin kansalliset intressit ja kansallista turvallisuutta uhkaavat tekijät ja olosuhteet turvallisuuden sotilaalliselle, poliittiselle, taloudelliselle, yhteiskunnalliselle ja ympäristösektorille. Edelleen analysoin, miltä Kazakstanin turvallisuus näyttää sisäisen, alueellisen, alueiden välisen ja globaalin turvallisuuden tasoilla tarkasteltuna. Turvallisuuden sektoreiden ja turvallisuuden tasojen perusteella teen myös johtopäätöksiä Keski-Aasian alueellisesta turvallisuudesta.
Analyysin perusteella Venäjän vaikutusvalta Keski-Aasiassa on edelleen merkittävä, vaikka arkipäiväisellä tasolla Kiinan vaikutus alueeseen on kasvanut jopa Venäjää suuremmaksi taloudellisten investointien vuoksi. Keski-Aasian turvallisuuden suurimmat uhkakuvat ovat hallinnon sisäisten ongelmien ja heikkouden lisäksi Venäjän vaikutustoimet alueella sekä alueella kytevä terroristiliikehdintä ja uskonnolliset ääriliikkeet. Kazakstan on tehnyt määrätietoista työtä hallintonsa modernisoimiseksi ja vahvistamiseksi sekä uhkien torjumiseksi, mutta Keski-Aasian olosuhteet ovat vaikeat ja alueen turvallisuuteen kohdistuu edelleen huomattavia riskejä, jotka eivät näytä lähitulevaisuudessa helpottavan.
Tutkielma ei tarkastele turvallistamista sinänsä, vaan arvioi valitun lähdeaineiston perusteella, millainen kuva Kazakstanin kansallisesta turvallisuudesta ja Keski-Aasian alueellisen turvallisuuskompleksin tilanteesta ylipäänsä muodostuu. Tutkimus sijoittuu myös geopolitiikan tutkimuksen perinteeseen ja arvioi Keski-Aasian geopoliittista merkitystä maailmanpolitiikassa. Tutkielman metodina on laadullinen sisällönanalyysi.
Tutkielman lähdeaineistona on kolme Kazakstanin kansallista turvallisuutta määrittelevää virallista ja julkista dokumenttia. Ne ovat laki kansallisesta turvallisuudesta vuodelta 2012, sotilasdoktriini vuodelta 2017 ja ulkopoliittinen konsepti vuodelta 2014. Teoreettisen viitekehyksen perusteella jaottelen lähdeaineistossa esiin nousevat Kazakstanin kansalliset intressit ja kansallista turvallisuutta uhkaavat tekijät ja olosuhteet turvallisuuden sotilaalliselle, poliittiselle, taloudelliselle, yhteiskunnalliselle ja ympäristösektorille. Edelleen analysoin, miltä Kazakstanin turvallisuus näyttää sisäisen, alueellisen, alueiden välisen ja globaalin turvallisuuden tasoilla tarkasteltuna. Turvallisuuden sektoreiden ja turvallisuuden tasojen perusteella teen myös johtopäätöksiä Keski-Aasian alueellisesta turvallisuudesta.
Analyysin perusteella Venäjän vaikutusvalta Keski-Aasiassa on edelleen merkittävä, vaikka arkipäiväisellä tasolla Kiinan vaikutus alueeseen on kasvanut jopa Venäjää suuremmaksi taloudellisten investointien vuoksi. Keski-Aasian turvallisuuden suurimmat uhkakuvat ovat hallinnon sisäisten ongelmien ja heikkouden lisäksi Venäjän vaikutustoimet alueella sekä alueella kytevä terroristiliikehdintä ja uskonnolliset ääriliikkeet. Kazakstan on tehnyt määrätietoista työtä hallintonsa modernisoimiseksi ja vahvistamiseksi sekä uhkien torjumiseksi, mutta Keski-Aasian olosuhteet ovat vaikeat ja alueen turvallisuuteen kohdistuu edelleen huomattavia riskejä, jotka eivät näytä lähitulevaisuudessa helpottavan.