Tampereen yliopiston tutkijoiden näkemyksiä tutkimusaineistojen hallinnasta
Isola, Hanna (2018)
2018
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291814
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291814
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin tutkijoiden näkemyksiä ja kokemuksia tutkimusaineistojen aineistonhallinnasta. Tutkimukseni tuo esiin tutkijoiden tapoja toimia tutkimusaineistojen kanssa sekä tutkimusaineistojen aineistonhallintaan liittyviä ongelmia.
Tutkimusaineistojen hallinnan kehittäminen on ajankohtainen aihe Suomessa, sillä tutkimusaineistojen, tietokantojen ja tilastojen saatavuutta on käsitelty monissa erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa. Aineistonhallinnan kehittäminen on hyödyksi tutkimuksen edistämiselle ja sillä on myös taloudellisia ja poliittisia etuja. Aineistojen siirtyminen digitaaliseksi on muuttanut tutkimuksen luonnetta. Nykyään tutkimukseen kerättyä materiaalia ei käytetä pelkästään todistamaan yhden tutkimuksen hypoteeseja, vaan aineistoja käytetään myös uusien hypoteesien ja tutkimusten luomiseen.
Tutkimukseni on toteutettu haastattelemalla Tampereen yliopiston tutkijoita. Menetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastattelin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusta tekeviä tutkijoita.
Tutkimuksessa selvisi, että kaiken kaikkiaan aineistonhallinta on monimuotoinen aihealue, johon liittyy useita osa-alueita ja näkökulmia. Tutkijoille oli osittain vaikea tunnistaa, mitä kaikkea aineistonhallintaan kuuluu, mutta toisaalta aineistonhallinta oli heille joiltain osin kuitenkin tuttua. Osalle tutkijoista oli kokemusta aineistonhallintasuunnitelman laatimisesta. Koska kaikille ei ollut aivan selvää, mitä aineistonhallintasuunnitelmaan tulisi sisällyttää, laadittiin suunnitelmat melko pintapuolisesti.
Aineistonhallinnasta puhuttaessa tutkijoille tuli useimmiten mieleen tutkimusaineistojen arkistointi ja jatkokäyttö. Ongelmina nousivat esiin esimerkiksi yksityisyydensuojan turvaaminen etenkin laadullisten aineistojen arkistoinnin ja jatkokäytön osalta. Tutkimuksessa esiin nousseet aineistonhallintaan liittyvät ongelmat olivat pitkälti saman tyyppisiä kuin aiemmin tehdyssä tutkimuksessa.
Tutkimusaineistojen hallinnan kehittäminen on ajankohtainen aihe Suomessa, sillä tutkimusaineistojen, tietokantojen ja tilastojen saatavuutta on käsitelty monissa erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa. Aineistonhallinnan kehittäminen on hyödyksi tutkimuksen edistämiselle ja sillä on myös taloudellisia ja poliittisia etuja. Aineistojen siirtyminen digitaaliseksi on muuttanut tutkimuksen luonnetta. Nykyään tutkimukseen kerättyä materiaalia ei käytetä pelkästään todistamaan yhden tutkimuksen hypoteeseja, vaan aineistoja käytetään myös uusien hypoteesien ja tutkimusten luomiseen.
Tutkimukseni on toteutettu haastattelemalla Tampereen yliopiston tutkijoita. Menetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastattelin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusta tekeviä tutkijoita.
Tutkimuksessa selvisi, että kaiken kaikkiaan aineistonhallinta on monimuotoinen aihealue, johon liittyy useita osa-alueita ja näkökulmia. Tutkijoille oli osittain vaikea tunnistaa, mitä kaikkea aineistonhallintaan kuuluu, mutta toisaalta aineistonhallinta oli heille joiltain osin kuitenkin tuttua. Osalle tutkijoista oli kokemusta aineistonhallintasuunnitelman laatimisesta. Koska kaikille ei ollut aivan selvää, mitä aineistonhallintasuunnitelmaan tulisi sisällyttää, laadittiin suunnitelmat melko pintapuolisesti.
Aineistonhallinnasta puhuttaessa tutkijoille tuli useimmiten mieleen tutkimusaineistojen arkistointi ja jatkokäyttö. Ongelmina nousivat esiin esimerkiksi yksityisyydensuojan turvaaminen etenkin laadullisten aineistojen arkistoinnin ja jatkokäytön osalta. Tutkimuksessa esiin nousseet aineistonhallintaan liittyvät ongelmat olivat pitkälti saman tyyppisiä kuin aiemmin tehdyssä tutkimuksessa.