Tunnekasvatus alakoulun luokkatilanteissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista tunnekasvatus on alakoulun luokkatilanteissa. Tutkimuksessa haluttiin tarkastella luokanopettajien tapoja toteuttaa tunnekasvatusta sekä tilanteita, joissa tunnekasvatusta toteutetaan. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin tunnekasvatuksen sisältöjä. Tutkimuskysymykset ovat 1. Kuinka luokanopettajat toteuttavat tunnekasvatusta? 2. Mitkä tunnekasvatuksen osa-alueet ilmenevät alakoulun opetuksessa? Aihe on ajankohtainen, sillä uudessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 tunnekasvatuksen rooli ja oppilaiden kokonaisvaltainen kasvu ja kehitys korostuvat verrattuna edelliseen opetussuunnitelman perusteisiin. Yhteiskunnan muutoksen myötä on myös herätty siihen, että tunnetaidot ovat tärkeitä työssä ja elämässä menestymiseen. Tutkimuksen teoriataustana toimii Mayerin ja Saloveyn (1997) sekä Golemanin (1995) emotional intelligence -käsite, jonka avulla kuvailemme tunnekasvatuksen osa-alueita. Lisäksi tarkastelemme tunnekasvatuksen toteutusta ja vaikutuksia alakoulussa sekä opettajan roolia tunnekasvattajana.

Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimus toteutettiin etnografisen osallistuvan havainnointimenetelmän keinoin. Etnografinen tutkimusote ja havainnointimenetelmä valikoituivat tutkimukseen siksi, että tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa tunnekasvatuksen toteutumisesta koulun arjessa sekä kuvata ilmiötä kokonaisvaltaisesti ja hankkia tietoa aidoissa olosuhteissa. Tutkimuksen aineistoa kerättiin kolmen viikon ajan kahdesta eri koulusta luokka-asteilta 2, 5 ja 6. Havainnoinnin kohteena oli kolme eri koululuokkaa ja yhteensä seitsemän opettajaa. Aineiston analyysi muodostui sekä teoria- että aineistolähtöisestä sisällönanalyysistä.

Tutkimuksessa tunnekasvatusta toteutettiin kuudella eri tavalla. Mindfulness-harjoituksissa, arkipäiväisissä keskusteluissa sekä eri oppiaineiden sisältöihin liitetyissä tunnekasvatushetkissä harjoiteltiin useimmiten tunteiden tiedostamisen ja ilmaisun osa-aluetta. Mindfulness-harjoituksissa oppilaat tunnistivat tunteita eri aistien avulla ja keskustelutuokioissa oppilaat jakoivat tuntemuksiaan kuulumisten kautta. Oppiaineisiin tunnekasvatusta yhdistettiin muun muassa ilmaisemalla tunnetiloja soittimilla tai näyttelemisen keinoin. Itsesäätelyn taidoista positiivisten tunteiden lisääminen ja motivaatio ilmenivät toistuvina opettajien kehuina ja kannustuksina, joiden avulla oppilaita autettiin pääsemään yli negatiivisista tunteista sekä vahvistettiin toimivaa työskentelyä. Lisäksi itsesäätelyn osa-alue pääsi esiin opettajien oppilaille tarkoittamissa kehotuksissa keskittyä työskentelyyn sekä erilaisissa kehollisissa keskittymisharjoituksissa. Tunteiden säätelyn ja empatiakyvyn sisältöjä esiintyi välienselvittelyihin ja sääntörikkomuksiin liittyvissä tilanteissa, joissa opettaja auttoi oppilaita rauhoittumaan ja löytämään ratkaisun ymmärtämällä tilanne muiden näkökulmasta.

Tutkimuksen perusteella tietoisuutta tunteista ja tunteiden ilmaisua harjoiteltiin monipuolisimmin, mutta tilanteet olivat useimmiten yksittäisiä. Positiivisten tunteiden vahvistaminen ja kehotukset keskittymiseen toistuivat taas luokkatilanteissa useimmiten. Tuloksista oli myös havaittavissa, että tunnekasvatuksen toteuttaminen riippuu opettajan kasvatuksellisista näkemyksistä sekä luokan oppilasaineksesta, sillä eri luokissa tunnekasvatusta toteutettiin eri tavoin. Tutkimus tuo näkemystä siitä, että tunnekasvatus ei vaadi erillisiä interventioita, vaan tunnekasvatus koulun arjessa voi olla pieniä tekoja, jotka kulkevat mukana opettajan toimintatavoissa.