Veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin implementointi korkojen vähennysoikeutta rajoittavan sääntelyn osalta
Kopperoinen, Annika (2018)
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291807
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielman aiheena on veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin (ATAD) implementointi korkojen vähennysoikeuden rajoittamisen osalta. Direktiivi poh-jautuu Euroopan komission kesäkuussa 2015 esittämään oikeudenmukaista ja tehokasta yhtiöverojärjestelmää koskevaan toimintasuunnitelmaan ja toisaalta myös OECD:n BEPS-hankkeeseen. Siitä saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys ECOFIN:ssä eli Ta-lous- ja rahoitusasioiden neuvostossa kesällä 2016. Direktiivi tulisi implementoida osaksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansallisia verolainsäädäntöjä pääsääntöisesti vuoden 2018 loppuun mennessä, ja sitä tulisi soveltaa vuoden 2019 alusta alkaen.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten veron kiertämisen estämistä koskeva direk-tiivi tulisi implementoida osaksi kansallista verolainsäädäntöä korkojen vähennysoikeu-den rajoittamisen osalta. Toisin sanoen on selvitettävä, mitä muutoksia Suomen verolain-säädäntöön tarvitaan, jotta se vastaa mahdollisimman hyvin direktiivin asettamia tavoit-teita. Keskeistä on tarkastella myös sitä, miksi korkojen vähennysoikeutta on ylipäätään tarpeellista rajoittaa.
Tutkielman metodeina käytetään oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia sekä oikeusvertailua. Tutkielmassa vertaillaan kotimaista korkojen vähennysoikeutta rajoittavaa säännöstä, EVL 18 a §:ää ja Euroopan neuvoston direktiiviä (EU) 2016/1164 korkojen vähennysoi-keutta rajoittavan sääntelyn osalta. Lähteinä käytetään myös muita Euroopan neuvoston direktiivejä sekä hallituksen esityksiä ja oikeustapauksia. Merkittävän lähdeaineiston muodostavat myös oikeuskirjallisuus ja artikkelit, niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin.
Tutkielmassa havaitaan, että Suomen korkojen vähennysoikeutta rajoittava säännös vas-taa jo nyt melko hyvin veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin vaatimuksia. Suomi voisi monin paikoin jopa lieventää korkojen vähennysoikeuden rajoittamiseen liit-tyvää sääntelyä. Direktiivi asettaa joka tapauksessa vain vähimmäisvaatimukset jäsenval-tioille, eli kansallisella tasolla veron kiertämistä voidaan pyrkiä ehkäisemään tiukemmal-lakin sääntelyllä.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten veron kiertämisen estämistä koskeva direk-tiivi tulisi implementoida osaksi kansallista verolainsäädäntöä korkojen vähennysoikeu-den rajoittamisen osalta. Toisin sanoen on selvitettävä, mitä muutoksia Suomen verolain-säädäntöön tarvitaan, jotta se vastaa mahdollisimman hyvin direktiivin asettamia tavoit-teita. Keskeistä on tarkastella myös sitä, miksi korkojen vähennysoikeutta on ylipäätään tarpeellista rajoittaa.
Tutkielman metodeina käytetään oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia sekä oikeusvertailua. Tutkielmassa vertaillaan kotimaista korkojen vähennysoikeutta rajoittavaa säännöstä, EVL 18 a §:ää ja Euroopan neuvoston direktiiviä (EU) 2016/1164 korkojen vähennysoi-keutta rajoittavan sääntelyn osalta. Lähteinä käytetään myös muita Euroopan neuvoston direktiivejä sekä hallituksen esityksiä ja oikeustapauksia. Merkittävän lähdeaineiston muodostavat myös oikeuskirjallisuus ja artikkelit, niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin.
Tutkielmassa havaitaan, että Suomen korkojen vähennysoikeutta rajoittava säännös vas-taa jo nyt melko hyvin veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin vaatimuksia. Suomi voisi monin paikoin jopa lieventää korkojen vähennysoikeuden rajoittamiseen liit-tyvää sääntelyä. Direktiivi asettaa joka tapauksessa vain vähimmäisvaatimukset jäsenval-tioille, eli kansallisella tasolla veron kiertämistä voidaan pyrkiä ehkäisemään tiukemmal-lakin sääntelyllä.