Lapsen osallisuus sosiaalihuollon asiakkuuden alkuvaiheessa
Kotikivi, Piia (2018)
2018
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291805
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291805
Tiivistelmä
Tutkimukseni tehtävänä oli tutkia, miten lapsen osallisuus tulee esille sosiaalihuollon asiakkuuden alkuvaiheessa. Tarkastelen, miten lapsen osallisuutta on dokumentoitu lapsen asiakaskertomukseen sosiaalihuollon asiakkuuden alkaessa. Kiinnostukseni ai-heeseen on noussut tehdessäni työtä Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ja osallistu-malla lasta koskevaan sosiaalihuollon asiakasprosessiin.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys muodostuu lasten osallisuutta käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta. Lähestyn aihetta Harry Shierin (2001) ja Nigel Thomasin (2002) osallisuuden mallin mukaisesti, joiden perusteella olen laatinut kolme osallisuuden ulottuvuutta, joita lähdin tutkimaan sosiaalihuollon asiakkaina olevien lasten asiakaskertomuksista. Sosiaalihuoltolaki määrittää, että sosiaalihuollon asiakasprosessi kirjataan lapsen asiakaskertomukseen. Tutkimusaineistoni koostui 35 lapsen sosiaali-huollon asiakaskertomuksesta. Tutkimusaineistoni kerättiin yhdestä keskisuuresta kaupungista tammikuussa 2017. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Tutkimusmetodina olen käyttänyt sisällönanalyysiä. Aineistoni ryhmittelin tutkimuskysymyksieni perusteella eri värein. Ryhmittelyn kautta pystyin tarkastelemaan aineistossa esiintyviä lapsen osallisuuden ulottuvuuksia tutkimuskysymysten näkökulmasta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sosiaalihuollon asiakkaana olevista lapsista kaikki eivät ole osallisena sosiaalihuollon asiakkuuden alkuvaiheessa. Sosiaalihuollon asiakaskertomuksien perusteella lasten toiveet, odotukset ja mielipiteet eivät ole dokumentoitu sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla. Lasta koskevat sosiaalihuollon asiakkuuden alkuvaiheen päätökset ja palveluiden aloitukset tehdään hyvin aikuisjohtoisesti. Lapsen iällä ei ollut merkitystä osallisuuden näkymiseen lasta koskevassa sosiaalihuollon asiakkuuden alkuvaiheessa.
Koen tutkimuksen olevan ajankohtainen, koska lapsen osallisuutta ja vaikuttavauutta nostetaan esiin sosiaalityössä koko ajan enemmän. Lapsen osallisuus häntä itseään koskevien sosiaalihuollon palveluiden suunnitteluissa ja toteutuksessa on tärkeää, koska pyritään saavuttamaan oikea-aikaista ja tiivistä tukea sosiaalihuollon palveluiden keinoin.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys muodostuu lasten osallisuutta käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta. Lähestyn aihetta Harry Shierin (2001) ja Nigel Thomasin (2002) osallisuuden mallin mukaisesti, joiden perusteella olen laatinut kolme osallisuuden ulottuvuutta, joita lähdin tutkimaan sosiaalihuollon asiakkaina olevien lasten asiakaskertomuksista. Sosiaalihuoltolaki määrittää, että sosiaalihuollon asiakasprosessi kirjataan lapsen asiakaskertomukseen. Tutkimusaineistoni koostui 35 lapsen sosiaali-huollon asiakaskertomuksesta. Tutkimusaineistoni kerättiin yhdestä keskisuuresta kaupungista tammikuussa 2017. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Tutkimusmetodina olen käyttänyt sisällönanalyysiä. Aineistoni ryhmittelin tutkimuskysymyksieni perusteella eri värein. Ryhmittelyn kautta pystyin tarkastelemaan aineistossa esiintyviä lapsen osallisuuden ulottuvuuksia tutkimuskysymysten näkökulmasta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sosiaalihuollon asiakkaana olevista lapsista kaikki eivät ole osallisena sosiaalihuollon asiakkuuden alkuvaiheessa. Sosiaalihuollon asiakaskertomuksien perusteella lasten toiveet, odotukset ja mielipiteet eivät ole dokumentoitu sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla. Lasta koskevat sosiaalihuollon asiakkuuden alkuvaiheen päätökset ja palveluiden aloitukset tehdään hyvin aikuisjohtoisesti. Lapsen iällä ei ollut merkitystä osallisuuden näkymiseen lasta koskevassa sosiaalihuollon asiakkuuden alkuvaiheessa.
Koen tutkimuksen olevan ajankohtainen, koska lapsen osallisuutta ja vaikuttavauutta nostetaan esiin sosiaalityössä koko ajan enemmän. Lapsen osallisuus häntä itseään koskevien sosiaalihuollon palveluiden suunnitteluissa ja toteutuksessa on tärkeää, koska pyritään saavuttamaan oikea-aikaista ja tiivistä tukea sosiaalihuollon palveluiden keinoin.