Kirosanojen kääntäminen ja kirosanat osana karakterisaatiota ja puheen illuusiota J.R. Wardin teoksessa Sitomaton rakastaja

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kirosanojen ja kirosanarakenteiden kääntämistä englannin kielestä suomen kieleen. Tarkastelun kohteena ovat mikro- ja makrotason käännösstrategiat, kirosanojen käyttötarkoitukset sekä niiden paikka lauseessa ja niissä mahdollisesti käännösprosessin myötä tapahtuvat muutokset. Pyrkimyksenä on tutkia kirosanojen käytön eroavaisuuksia englannin kielen ja suomen kielen välillä ja selvittää, millaiset kirosanarakenteet ovat kääntämisen kannalta ongelmallisia. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi sitä, miten kirosanat teoksessa vaikuttavat hahmojen karakterisaatioon. Tutkielmassa luodaan myös pieni katsaus siihen, millainen osuus kirosanoilla on teoksessa puheen illuusion luomisessa, ja arvioidaan aidon puheen vaikutelman onnistuneisuutta.

Tutkimus on kvalitatiivista ja kvantitiivista aineiston analyysia. Aineistona on J.R. Wardin vuonna 2007 julkaistu teos Lover Unbound ja Maria Sjövikin siitä tekemä suomennos Sitomaton rakastaja (2011).

Tutkimuksen mukaan kääntämisen kannalta erityisen hankalia ja kiinnostavia tapauksia näyttää olevan kolmenlaisia: kirosanat ja kiroilurakenteet, joilla ei ole vakiintunutta käännösparia suomen kielessä, rakenteet, joissa kirosana rikkoo yhdyssanan tai sanaliiton, sekä tapaukset, joissa kirosanat toimivat edustamansa sanaluokan vuoksi eri kielissä eri tavalla. Tutkimus osoitti, että käännös on kirosanojen käytön osalta määrällisesti ja kategorisesti hyvin uskollinen alkuperäiskieliselle teokselle. Karakterisaation kannalta kirosanoilla on merkittävä osuus hahmojen toiminnallisuuden, tehokkuuden ja miehekkyyden vaikutelman luomisessa. Puheen illuusiota tarkasteltaessa käännöksessä aidon puheen vaikutelma paikoin rikkoutui suomen kieleen käännetyissä kiroiluilmauksissa ilmenevän interferenssin ja suomen kielessä harvaan esiintyvien kiroiluilmausten käytön vuoksi.