Raaka-ainetta vai tuntevia yksilöitä? Tuotantoeläinten eläinkuva Ylen ja Helsingin Sanomien uutisissa
Kauppinen, Hannele (2018)
Kauppinen, Hannele
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291795
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Ylen ja Helsingin Sanomien verkkosivuilla julkaistujen uutisten eläinkuvaa tuotantoeläimistä. Aineisto (n=42) koostuu tammikuun 2017 ja tammikuun 2018 välillä julkaistuista uutisista. Tutkielmassa analysoidaan uutisten tekstejä ja kuvia hyödyntäen sekä määrällistä että laadullista analyysia. Tutkimuksen kriittinen diskurssianalyysi pohjaa Stuart Hallin ja Michel Foucault’n diskurssikäsityksiin, ja lisäksi analyysissa käytetään Norman Fairclough’n kolmen tason analyysimallia.
Eläinkysymykset ovat politisoituneet viime vuosina, moderni eläinkäsitys, jossa eläimet nähdään tuntevina ja tietoisina olentoina, on vahvistunut julkisessa keskustelussa. Valtamedian näkökulma eläinaiheisiin on usein kuitenkin ihmiskeskeinen ja eläinten itseisarvon sivuuttava. Medialla on valtaa määritellä yhteiskunnan keskiöön nousevia puheenaiheita, ja siksi onkin tärkeää tarkastella minkälaista diskurssia uutisissa rakennetaan tuotantoeläimistä. Ohjaako median uutisointia edelleen vanhentunut käsitys muista eläimistä? Vai näkyykö uutisissa käynnissä oleva kulttuurinen muutos suhteessamme muihin eläimiin ja uusin tieteellinen tieto siitä, minkälaisia nämä eläinyksilöt itse asiassa ovat?
Tutkielma sijoittuu kriittisen eläin- ja mediatutkimuksen kentälle. Tärkein tutkimusta ohjaava teoreettinen viitekehys on moderni eläinetiikka, jossa eläimet nähdään tuntevina ja tietoisina yksilöinä. Toinen peruskivi tutkimuksessa on kriittinen diskurssianalyysi ja sen pohjalta syntyvät käsitykset vallasta, näkyvyydestä ja identiteetistä. Kolmanneksi tutkimus pohjaa ajatuksiin median ja journalismin tehtävästä yhteiskunnassa ja journalistien eettisestä vastuusta. Tutkimus pyrkii tarjoamaan toimittajille ja kuvaajille uudenlaisen lähestymistavan eläinaiheiseen uutisointiin.
Analyysin tuloksista käy ilmi, että uutisissa tuotantoeläimet asemoidaan ensisijaisesti ruokateollisuuden raaka-aineiksi, ja eläimistä kirjoitetaan elinkeinoelämän aiheina sekä taloudellisesta diskurssista käsin. Aineistosta löytyvät diskurssit jakautuvat pääteemoiltaan kolmeen eri diskurssiin: ristiriitainen eläinsuhde, eläimet materiaalina ja vaihtoehtoinen näkökulma. Vaihtoehtoisessa näkökulmassa eläinten itseisarvo ja oikeus kärsimyksestä vapaaseen elämään osin tunnustetaan. Hallitsevimpana diskurssina on ihmiskeskeinen näkökulma, jossa eroa ihmisen ja muiden eläinten välille rakennetaan muun muassa tuotteistamalla eläimet materialisoivilla termeillä ja etäännyttämällä lukija eläimen kokemuksellisesta maailmasta jättämällä kertomatta eläinyksilöiden näkökulmat.
Eläinkysymykset ovat politisoituneet viime vuosina, moderni eläinkäsitys, jossa eläimet nähdään tuntevina ja tietoisina olentoina, on vahvistunut julkisessa keskustelussa. Valtamedian näkökulma eläinaiheisiin on usein kuitenkin ihmiskeskeinen ja eläinten itseisarvon sivuuttava. Medialla on valtaa määritellä yhteiskunnan keskiöön nousevia puheenaiheita, ja siksi onkin tärkeää tarkastella minkälaista diskurssia uutisissa rakennetaan tuotantoeläimistä. Ohjaako median uutisointia edelleen vanhentunut käsitys muista eläimistä? Vai näkyykö uutisissa käynnissä oleva kulttuurinen muutos suhteessamme muihin eläimiin ja uusin tieteellinen tieto siitä, minkälaisia nämä eläinyksilöt itse asiassa ovat?
Tutkielma sijoittuu kriittisen eläin- ja mediatutkimuksen kentälle. Tärkein tutkimusta ohjaava teoreettinen viitekehys on moderni eläinetiikka, jossa eläimet nähdään tuntevina ja tietoisina yksilöinä. Toinen peruskivi tutkimuksessa on kriittinen diskurssianalyysi ja sen pohjalta syntyvät käsitykset vallasta, näkyvyydestä ja identiteetistä. Kolmanneksi tutkimus pohjaa ajatuksiin median ja journalismin tehtävästä yhteiskunnassa ja journalistien eettisestä vastuusta. Tutkimus pyrkii tarjoamaan toimittajille ja kuvaajille uudenlaisen lähestymistavan eläinaiheiseen uutisointiin.
Analyysin tuloksista käy ilmi, että uutisissa tuotantoeläimet asemoidaan ensisijaisesti ruokateollisuuden raaka-aineiksi, ja eläimistä kirjoitetaan elinkeinoelämän aiheina sekä taloudellisesta diskurssista käsin. Aineistosta löytyvät diskurssit jakautuvat pääteemoiltaan kolmeen eri diskurssiin: ristiriitainen eläinsuhde, eläimet materiaalina ja vaihtoehtoinen näkökulma. Vaihtoehtoisessa näkökulmassa eläinten itseisarvo ja oikeus kärsimyksestä vapaaseen elämään osin tunnustetaan. Hallitsevimpana diskurssina on ihmiskeskeinen näkökulma, jossa eroa ihmisen ja muiden eläinten välille rakennetaan muun muassa tuotteistamalla eläimet materialisoivilla termeillä ja etäännyttämällä lukija eläimen kokemuksellisesta maailmasta jättämällä kertomatta eläinyksilöiden näkökulmat.