Selkeämpi, avoimempi, valvotumpi säätiö? : Tilintarkastajien näkökulma uuden säätiölain tavoitteiden toteutumiseen ja sen vaikutuksiin säätiöiden tilintarkastukselle

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on tilintarkastajien näkökulman kautta selvittää uuden säätiölain yltämistä sille asetettuihin tavoitteisiin säätiöiden toiminnan selventämisestä, avoimemmasta säätiötoiminnasta sekä valvonnan tehostamisesta. Samalla tutkimuksessa tarkastellaan tilintarkastajan roolia säätiöiden valvonnassa sekä uuden lain vaikutuksia säätiöiden tilintarkastukselle. Ensimmäisenä uutta säätiölakia koskevana tutkimuksena, tutkimuksen on tarkoitus jättää myös jatkotutkimusaiheita ja toisaalta rikastaa suomalaista säätiötutkimusta, joka on perinteisesti ollut varsin oikeuspainotteista. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka empiirinen osio muodostuu viiden kokeneen säätiöiden tilintarkastajan haastattelusta. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina ja aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, jossa on piirteitä teorian ohjaavuudesta. Aineiston perusteella selvitetään, miten tilintarkastajat ovat kokeneet lakimuutoksen vaikuttaneen säätiöiden toimintaan, tilintarkastukseen ja omaan rooliinsa säätiöiden valvojana. Lakimuutoksen vaikutuksia tarkastellaan suhteessa uuteen säätiölakiin ja tilintarkastajien roolia suhteessa agenttiteoriaan. Empiriasta nousevien havaintojen perusteella säätiölaille asetettujen tavoitteiden voidaan katsoa toteutuneen olennaisilta osin ja säätiöiden voidaan katsoa ottaneen uuden lain hyvin vastaan. Säätiöt ovat kuitenkin tarvinneet neuvoja tilintarkastajilta esimerkiksi laajentuneiden raportointivaatimusten soveltamisessa ja samalla tilintarkastajat ovat voineet todeta, että kaikki lakimuutokset eivät ole tarkoituksenmukaisia, vaan saattavat aiheuttaa säätiölle hallinnollista taakkaa. Varsinaiseen tilintarkastukseen säätiölain muutos on tuonut vain vivahteita perustyön pysyessä entisen kaltaisena. Itse tilintarkastaja koetaan yhä lakisääteistä tehtävää suorittavana toimijana. Tilintarkastajaa pidetään lisäksi säätiötä lähellä olevana toimijana, kun taas PRH voidaan rinnastaa säätiön päämieheksi sen varjellessa säätiön perustajan tahtoa. Tutkimus osoittaa, että tilintarkastajien näkemyksen mukaan uusi säätiölaki on selventänyt säätiöiden toimintaa, tehnyt niistä avoimempia toimijoita ja tehostanut niiden valvontaa. Toisaalta lakiin sisältyy puutteellisuuksia, jotka eivät tosiasiallisesti edistä laille asetettuja tavoitteita ja osa sääntelystä on koettu tarpeettomaksi. Tilintarkastajan roolin ja työn ei koeta muuttuneen merkittävästi lakiuudistuksen seurauksena. Säätiöitä valvovista tahoista tilintarkastaja koetaan säätiötä lähempänä olevaksi valvojaksi, kun taas PRH koetaan säätiön perustajan tahdon puolustajaksi.