Ikääntyneiden palvelut kotiin - Mitä se edellyttää? : Tutkimus ikääntyneiden palveluissa tapahtuneen palvelurakennemuutoksen vaikutuksista ikääntyneiden arkeen vanhusasiantuntijoiden näkökulmasta
Bagge, Kari (2018)
Bagge, Kari
2018
Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Human Services
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805281786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805281786
Tiivistelmä
Vanhusten pitkäaikaishoitoon kuuluvat terveyskeskusten vuodeosastot, vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen. Vanhustenhuollossa tapahtunut palvelurakennemuutos koskee pitkäaikaisen laitoshoidon purkua sekä avopalveluiden lisäämistä. Laitoshoito on muutettu ikääntyneiden tehostetuksi palveluasumiseksi vanhusten pitkäaikaishoidossa. Vanhusväestön määrällisestä kehityksestä lisääntynyt palvelutarpeen kasvu on ohjattu kotihoitoon.
Tämän pro gradu- tutkielma tutkii ikääntyneiden palveluissa tehdyn palvelurakennemuutoksen johdosta aiheutuneita kokemuksia vanhustenhuollon arjessa asiantuntijanäkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään eri vanhusasiantuntijoiden näkemyksiä siitä, millainen palvelumuoto ikääntyneiden palveluissa parhaiten vastaisi ikääntyneiden palvelutarpeeseen ja kuinka palvelutarpeen kasvu voidaan hallita niin, että ikääntyvä väestä saisi tarkoituksenmukaista palvelua ja hoivaa muuttuvassa tilanteessa.
Tutkimusaineisto koostuu asiantuntijahaastatteluista, haastatellen kolmea vanhustyön johtavaa viranhaltijaa ja kolmea vanhustyön erityisasiantuntijaa. Tutkimuksen metodinen lähtökohta oli laadullinen. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysi -menetelmää käyttäen.
Tutkimuksen tulososiossa esitellään vanhustenhuollon rakennemuutoksen vaikutuksia ikääntyneiden palveluihin ja niiden järjestämiseen, rakennemuutoksen merkitys ikääntyneiden ja heidän läheistensä arjessa ja tulevaisuuden palveluja muutostarpeiden lähtökohdista.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että palvelurakenneuudistus on vaikuttanut palveluiden järjestämiseen niin, että kotiin vietävät avopalvelut nähdään ensisijaisina ikääntyville tarjottavina palveluina, joita tulee edelleen kehittää. Ikääntyneiden ja heidän läheistensä arjessa palvelurakenneuudistus on lisännyt kuluttajuutta ja valinnan mahdollisuuksia sekä lisännyt palveluohjauksen tarvetta. Tulevaisuuden muutostarpeina voidaan todeta tarve henkilökohtaisemmille palvelukokonaisuuksille sekä yhteisöllisille malleille. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ikääntyneiden palveluissa kasvaa.
Tämän pro gradu- tutkielma tutkii ikääntyneiden palveluissa tehdyn palvelurakennemuutoksen johdosta aiheutuneita kokemuksia vanhustenhuollon arjessa asiantuntijanäkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään eri vanhusasiantuntijoiden näkemyksiä siitä, millainen palvelumuoto ikääntyneiden palveluissa parhaiten vastaisi ikääntyneiden palvelutarpeeseen ja kuinka palvelutarpeen kasvu voidaan hallita niin, että ikääntyvä väestä saisi tarkoituksenmukaista palvelua ja hoivaa muuttuvassa tilanteessa.
Tutkimusaineisto koostuu asiantuntijahaastatteluista, haastatellen kolmea vanhustyön johtavaa viranhaltijaa ja kolmea vanhustyön erityisasiantuntijaa. Tutkimuksen metodinen lähtökohta oli laadullinen. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysi -menetelmää käyttäen.
Tutkimuksen tulososiossa esitellään vanhustenhuollon rakennemuutoksen vaikutuksia ikääntyneiden palveluihin ja niiden järjestämiseen, rakennemuutoksen merkitys ikääntyneiden ja heidän läheistensä arjessa ja tulevaisuuden palveluja muutostarpeiden lähtökohdista.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että palvelurakenneuudistus on vaikuttanut palveluiden järjestämiseen niin, että kotiin vietävät avopalvelut nähdään ensisijaisina ikääntyville tarjottavina palveluina, joita tulee edelleen kehittää. Ikääntyneiden ja heidän läheistensä arjessa palvelurakenneuudistus on lisännyt kuluttajuutta ja valinnan mahdollisuuksia sekä lisännyt palveluohjauksen tarvetta. Tulevaisuuden muutostarpeina voidaan todeta tarve henkilökohtaisemmille palvelukokonaisuuksille sekä yhteisöllisille malleille. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ikääntyneiden palveluissa kasvaa.