Studies on Two Interventions among the Unemployed : Outcomes of a particular health service and vocational training
Romppainen, Katri (2018)
Romppainen, Katri
Tampere University Press
2018
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2018-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0763-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0763-9
Tiivistelmä
Tämä väitöskirja koostuu neljästä empiirisestä osatutkimuksesta, joissa tarkastellaan kahta työttömille tarkoitettua interventiota (terveyspalvelu ja työllisyyskoulutus). Väitöskirjan tavoitteena on selvittää, voidaanko valittujen interventioiden avulla lisätä työttömien työllistymismahdollisuuksia tai terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimuksessa hyödynnetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimusaineisto koostuu työttömistä henkilöistä, jotka osallistuivat tutkimusajankohtana työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin (osatutkimukset I, III, IV), sekä terveysalan ammattihenkilöistä (osatutkimus II), jotka oli rekrytoitu tutkimusta varten perustettuun terveyspalvelukokeiluun.
Ensimmäinen osatutkimus selvitti, voidaanko työttömille suunnatulla erityisellä terveysinterventiolla vaikuttaa osallistujien työllistymiseen. Tämän satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen tulokset osoittivat, ettei toimeenpantu terveyspalvelu lisännyt palvelua käyttäneiden työttömien työllistymistä. Työllistymisen sijaan interventio näytti jopa haittaavan niiden työllistymismahdollisuuksia, jotka ilmoittivat kärsivänsä heikosta terveydentilasta.
Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten erilaisin tavoin työttömien terveyspalveluun rekrytoidut työterveyshoitajat puhuivat työttömistä asiakkaitaan ja millaisia ammatillisia toimintatapoja he työssään tässä yhteydessä soveltavat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia, joka paljasti neljä, osin päällekkäistä työttömyysdiskurssia: työttömyyden uhri, aktiivinen työtön, poikkeava työtön sekä palveluiden ylikäyttäjä. Tutkimustulos tuo esiin työttömille tarkoitettuihin terveys-interventioihin liittyviä ongelmia ja haasteita.
Kolmas osatutkimus tarkasteli työttömille tarkoitettua terveyspalvelua sen asiakkaiden, työttömien näkökulmasta. Diskurssianalyysin avulla tarkasteltiin sitä, miten työttömille kohdistetun terveyspalvelun käyttäjät tulkitsevat palvelun hyödynnettävyyttä sekä sitä, miten he asemoivat itsensä suhteessa tarjottuun terveyspalveluun. Asemointiteoriaan perustuvan diskurssianalyysin avulla muodostettiin kuusi erilaista asemaa suhteessa tarjottuun terveyspalveluun: mukautuva kansalainen, kapinallinen, sosiaalisesti vastuullinen, omaleimainen yksilö, itsenäinen toimija sekä laskelmoiva asiakas. Tulokset korostavat niitä moninaisia muotoja, joilla työttömät tulkitsevat tarjottua terveyspalvelua.
Neljännessä osatutkimuksessa arvioitiin työllisyyskoulutuksen vaikutusta työttömien terveyteen ja hyvinvointiin ja mahdollisen vaikutuksen yhteyttä sosioekonomiseen asemaan. Toistomittausten varianssianalyysin tulosten perusteella työllisyyskoulutuksen terveys- ja hyvinvointivaikutuksissa oli merkittäviä eroja osallistujien sosioekonomisesta asemasta riippuen. Havaittujen erojen pohjalta todettiin, että työvoimapoliittiset toimenpiteet saattavat ylläpitää tai jopa lisätä työttömiin kohdistuvaa epätasa-arvoa.
Tämä väitöskirja osoitti, kuinka tutkimuksen kohteena olevat interventiot, ainakin osittain, epäonnistuivat tavoitteissaan lisätä osallistujiensa työllisyysmahdollisuuksia sekä vähentää työttömyyteen liittyvää epätasa-arvoa. Tutkimustulokset antavat aiheen korostaa työttömien joukon moninaisuutta sekä työttömien omien tulkintojen ja toiveiden huomioimista, kun suunnitellaan heille kohdistuvia palveluja. Tutkimus tuo esille tarpeen tutkia interventioiden toimivuutta tarkemmin tavoitteena saada selville, minkälainen interventio toimii kenelle ja missä oloissa.
Ensimmäinen osatutkimus selvitti, voidaanko työttömille suunnatulla erityisellä terveysinterventiolla vaikuttaa osallistujien työllistymiseen. Tämän satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen tulokset osoittivat, ettei toimeenpantu terveyspalvelu lisännyt palvelua käyttäneiden työttömien työllistymistä. Työllistymisen sijaan interventio näytti jopa haittaavan niiden työllistymismahdollisuuksia, jotka ilmoittivat kärsivänsä heikosta terveydentilasta.
Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten erilaisin tavoin työttömien terveyspalveluun rekrytoidut työterveyshoitajat puhuivat työttömistä asiakkaitaan ja millaisia ammatillisia toimintatapoja he työssään tässä yhteydessä soveltavat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia, joka paljasti neljä, osin päällekkäistä työttömyysdiskurssia: työttömyyden uhri, aktiivinen työtön, poikkeava työtön sekä palveluiden ylikäyttäjä. Tutkimustulos tuo esiin työttömille tarkoitettuihin terveys-interventioihin liittyviä ongelmia ja haasteita.
Kolmas osatutkimus tarkasteli työttömille tarkoitettua terveyspalvelua sen asiakkaiden, työttömien näkökulmasta. Diskurssianalyysin avulla tarkasteltiin sitä, miten työttömille kohdistetun terveyspalvelun käyttäjät tulkitsevat palvelun hyödynnettävyyttä sekä sitä, miten he asemoivat itsensä suhteessa tarjottuun terveyspalveluun. Asemointiteoriaan perustuvan diskurssianalyysin avulla muodostettiin kuusi erilaista asemaa suhteessa tarjottuun terveyspalveluun: mukautuva kansalainen, kapinallinen, sosiaalisesti vastuullinen, omaleimainen yksilö, itsenäinen toimija sekä laskelmoiva asiakas. Tulokset korostavat niitä moninaisia muotoja, joilla työttömät tulkitsevat tarjottua terveyspalvelua.
Neljännessä osatutkimuksessa arvioitiin työllisyyskoulutuksen vaikutusta työttömien terveyteen ja hyvinvointiin ja mahdollisen vaikutuksen yhteyttä sosioekonomiseen asemaan. Toistomittausten varianssianalyysin tulosten perusteella työllisyyskoulutuksen terveys- ja hyvinvointivaikutuksissa oli merkittäviä eroja osallistujien sosioekonomisesta asemasta riippuen. Havaittujen erojen pohjalta todettiin, että työvoimapoliittiset toimenpiteet saattavat ylläpitää tai jopa lisätä työttömiin kohdistuvaa epätasa-arvoa.
Tämä väitöskirja osoitti, kuinka tutkimuksen kohteena olevat interventiot, ainakin osittain, epäonnistuivat tavoitteissaan lisätä osallistujiensa työllisyysmahdollisuuksia sekä vähentää työttömyyteen liittyvää epätasa-arvoa. Tutkimustulokset antavat aiheen korostaa työttömien joukon moninaisuutta sekä työttömien omien tulkintojen ja toiveiden huomioimista, kun suunnitellaan heille kohdistuvia palveluja. Tutkimus tuo esille tarpeen tutkia interventioiden toimivuutta tarkemmin tavoitteena saada selville, minkälainen interventio toimii kenelle ja missä oloissa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4848]