Kehonkuva ja syömiskäyttäytyminen : kvantitatiivinen tutkimus DagisWork-interventiotutkimuksen osa-aineistosta
Leskinen, Kaisa (2018)
Leskinen, Kaisa
2018
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805251782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805251782
Tiivistelmä
Kehonkuvan yhteys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja esimerkiksi painonpudotukseen on herättänyt kiinnostusta viime vuosina. Kehonkuvaa ja sen muodostumista on tutkittu paljon murrosikäisillä, mutta painopiste kehonkuvan tutkimuksessa on ollut negatiivisen kehonkuvan haitoissa. Positiivisen kehonkuvan yhteyttä terveyskäyttäytymiseen on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän ja myös aikuisten kehonkuvaan liittyvä tutkimus on niukkaa.
Tässä sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmassa selvitetään kehonkuvan suhdetta syömiskäyttäytymiseen aikuisilla työssäkäyvillä naisilla. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, onko positiivinen kehonkuva yhteydessä terveyden kannalta parempaan syömiskäyttäytymiseen. Kehonkuvan ja syömiskäyttäytymisen suhdetta on selvitetty aikaisemmissa tutkimuksissa, joissa on havaittu yhteyksiä niiden välillä. Tutkimusaineistona hyödynnettiin osaa Työterveyslaitoksen DagisWork-interventiotutkimuksen alkumittauksen kysely- ja mittausaineistosta ja tutkittava joukko koostui 21–65-vuotiaista naisista, jotka työskentelivät päiväkodissa (n=74). Kehonkuvaa mitattiin sekä The Body Appreciation Scale-2 (BAS-2) kyselyllä sekä tätä tutkimusta varten muodostetulla kysymyksellä, joka käsitteli tutkittavien tyytyväisyyttä kehonsa ulkonäköön sekä toimintakykyyn. Syömiskäyttäytymistä mitattiin Intuitiivisen syömisenkyselyllä (IES) sekä Three-Factor Eating Questionnaire-18 (TFEQ) avulla, joista tarkasteluun valittiin intuitiivisen syömisen kokonaispistemäärä sekä TFEQ:n tietoinen syömisen rajoittaminen -alaskaalan pistemäärä. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat tutkittavien ikä ja painoindeksi. Aineiston analyysi toteutettiin kvantitatiivisin tutkimusmetodein, muun muassa lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että kehonkuva on yhteydessä intuitiiviseen syömiseen. Positiivinen kehonkuva ennustaa intuitiivista syömistä, joka voidaan nähdä terveellisen syömiskäyttäytymisen pohjana. Tätä havaintoa tukevat myös muut kehonkuvan ja intuitiivisen syömisen tutkimukset. Kehonkuvan ja tietoisen syömisen rajoittamisen välillä ei kuitenkaan todettu olevan yhteyttä. Tämän tuloksen ja aikaisempien tutkimusten pohjalta voidaan ehdottaa, että kehonkuvan ja tietoisen syömisen rajoittamisen suhde saattaa olla monimutkainen, ja sitä tulisi tutkia tarkemmin. Taustamuuttujista painoindeksi oli yhteydessä sekä kehonkuvaan että intuitiiviseen syömiseen. Painoindeksin yhteys kehonkuvaan ja syömiskäyttäytymiseen saattaa osoittautua kiinnostavaksi myös tulevissa tutkimuksissa. Tämä tutkielma lisää ymmärrystä positiivisen kehonkuvan merkityksestä sekä sen yhteydestä syömiskäyttäytymiseen. Tulosten perusteella voidaan ehdottaa, että kokonaisvaltaista hyvinvointia voitaisiin edistää tukemalla positiivisen kehonkuvan muodostumista.
Tässä sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmassa selvitetään kehonkuvan suhdetta syömiskäyttäytymiseen aikuisilla työssäkäyvillä naisilla. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, onko positiivinen kehonkuva yhteydessä terveyden kannalta parempaan syömiskäyttäytymiseen. Kehonkuvan ja syömiskäyttäytymisen suhdetta on selvitetty aikaisemmissa tutkimuksissa, joissa on havaittu yhteyksiä niiden välillä. Tutkimusaineistona hyödynnettiin osaa Työterveyslaitoksen DagisWork-interventiotutkimuksen alkumittauksen kysely- ja mittausaineistosta ja tutkittava joukko koostui 21–65-vuotiaista naisista, jotka työskentelivät päiväkodissa (n=74). Kehonkuvaa mitattiin sekä The Body Appreciation Scale-2 (BAS-2) kyselyllä sekä tätä tutkimusta varten muodostetulla kysymyksellä, joka käsitteli tutkittavien tyytyväisyyttä kehonsa ulkonäköön sekä toimintakykyyn. Syömiskäyttäytymistä mitattiin Intuitiivisen syömisenkyselyllä (IES) sekä Three-Factor Eating Questionnaire-18 (TFEQ) avulla, joista tarkasteluun valittiin intuitiivisen syömisen kokonaispistemäärä sekä TFEQ:n tietoinen syömisen rajoittaminen -alaskaalan pistemäärä. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat tutkittavien ikä ja painoindeksi. Aineiston analyysi toteutettiin kvantitatiivisin tutkimusmetodein, muun muassa lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että kehonkuva on yhteydessä intuitiiviseen syömiseen. Positiivinen kehonkuva ennustaa intuitiivista syömistä, joka voidaan nähdä terveellisen syömiskäyttäytymisen pohjana. Tätä havaintoa tukevat myös muut kehonkuvan ja intuitiivisen syömisen tutkimukset. Kehonkuvan ja tietoisen syömisen rajoittamisen välillä ei kuitenkaan todettu olevan yhteyttä. Tämän tuloksen ja aikaisempien tutkimusten pohjalta voidaan ehdottaa, että kehonkuvan ja tietoisen syömisen rajoittamisen suhde saattaa olla monimutkainen, ja sitä tulisi tutkia tarkemmin. Taustamuuttujista painoindeksi oli yhteydessä sekä kehonkuvaan että intuitiiviseen syömiseen. Painoindeksin yhteys kehonkuvaan ja syömiskäyttäytymiseen saattaa osoittautua kiinnostavaksi myös tulevissa tutkimuksissa. Tämä tutkielma lisää ymmärrystä positiivisen kehonkuvan merkityksestä sekä sen yhteydestä syömiskäyttäytymiseen. Tulosten perusteella voidaan ehdottaa, että kokonaisvaltaista hyvinvointia voitaisiin edistää tukemalla positiivisen kehonkuvan muodostumista.