Alexander Uexkull-Gyllenbandin teatterikäsitys 1894–1923

Abstract

Tutkimuskysymykseni liittyy suoraan väitöskirjan otsikkoon: Alexander Uexkull-Gyllenbandin teatterikäsitys 1898-1923. Alkuun skeptisesti teatteriin suhtautunut mies joutui avioliiton myötä tähtinäyttelijä Ida Aalbergin kanssa sopeutumaan vaimonsa ammattiin. Uexkull-Gyllenbandin suuri kunnioitus kohdistui Henrik Ibsenin näytelmiin. Vuodesta 1904, Ida Aalbergin suuresta kiertueesta lähtien hän toimi vaimonsa ja tämän ensemblen ohjaajana. Ohjelmassa oli kolme Ibsenin näytelmää, Rosmersholm, Hedda Gabler ja Nukkekoti. Ohjaajantyö jatkui Suomen Kansallisteatterissa 1909-1911. Mitä tulee Ida Aalbergin näyttelijäntyöhön, aviopuoliso johdatti häntä hillittyyn tyyliin ja pieniin välineisiin. Ida Aalberg saattoi kuitenkin ilman sisäistä ristiriitaa palata suuren tyylin näyttelemiseen realististen tehtävien jälkeenkin, ilman mitään sisäistä ristiriitaa. Vaimonsa kuoleman jälkeen 1915 ja Suomen itsenäistyttyä 1918 Uexkull-Gyllenband perusti vaimonsa nimeä kantavan teatterin (toiminnassa 1918-1919), jossa hän pääsi toteuttamaan ohjauksellisia ideoitaan.

Ohjaajantyössään Uexkull-Gyllenband toi Suomeen stanislavskilaisen teatterikulttuurin, jota hän oli omaksunut Pietarissa ja Moskovassa näkemiensä Moskovan Taiteellisen teatterin esitysten kautta ja lukemiensa Stanislavskin 1910-luvulla julkaistujen kirjoitusten avulla.

My research question is directly connected with the title of my doctoral thesis: Comprehension of the theatre of Alexander Uexkull-Gyllenband 1894-1923. In the beginning his relationship towards theatre was sceptical, but along with the marriage with star actress Ida Aalberg he had to accommodate himself with the profession of his wife. Uexkull-Gyllenband´s respected greatly Henrik Ibsen and his plays. From 1904 on, beginning from his wife´s grand tour, he started to direct his wife and her ensemble. In the programme there were three plays by Ibsen, Rosmersholm, Hedda Gabler and A Doll´s house. The director´s work continued in the Finnish National Theatre in 1909-1911. As for Ida Aalberg´s acting, husband directed her towards composed acting and small means. However, Ida Aalberg could, with no inner conflict, return to the grand style acting even after realistic tasks. After the death of his wife in 1915 and after Finland gained its independence in 1918, Uexkull-Gyllenband established a theatre, carrying his wife´s name (functioning in 1918-1919), in which he could realize his director´s ideas. In his director´s work Uexkull-Gyllenband brought to Finland Stanislavskian theatre culture, which he had adopted through the performances of the Moscow Art theatre that he had seen in St. Petersburg and Moscow and he had also read writings by Stanislavsky from 1910 on about the Idea of the Art theatre.