The changing gender-references of words for items of clothing
Kujanpää, Piia (2018)
Kujanpää, Piia
2018
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805221758
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805221758
Tiivistelmä
Sukupuoli kulttuurisena konstruktiona (gender) on muuttuva ja rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa myös kielen kautta. Näin ollen myös sukupuoli, johon vaatesana viittaa voi muuttua. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää tätä aiemmin vähän tutkittua aluetta.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Miten ja miksi vaatesanojen sukupuoliviittaukset ovat muuttuneet Norrin (1996, 1998) tutkimuksista? 2) Tukeeko myös korpusaineisto kahdesta korpuksesta (The British National Corpus (BNC) ja The Corpus of Global Web-Based English (GloWbE)) Norrin (1998) tutkimuksessaan esittelemiä viittä sukupuoliviittausten muuttumisen vaihetta? 3) Onko Norrin viiden vaiheen malli sovellettavissa myös muihin vaatesanoihin?
Tutkimus keskittyy vain brittienglantiin, jotta tulosten vertailu Norrin tutkimukseen olisi mahdollista. Tutkimus yhdistää sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen aineistona on seitsemän sanakirjaa ja korpusaineistona BNC ja GloWbE. BNC sisältää materiaalia 1990-luvun alkupuoliskolta, kuten Norrin (1998) käyttämä sanomalehtikorpus. GloWbE sisältää internetissä julkaistua materiaalia 2010-luvun alkuvuosilta. Kukin vaatesanan esiintymä luokiteltiin käyttäjän mukaan: mies/poika, nainen/tyttö, tai neutraali (sukupuolta ei mainittu).
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että Norrin viisi vaihetta ovat validit myös BNC:n korpusaineiston perusteella. Kun Norrin tutkimuksen tuloksia verrattiin uudempaan korpusaineistoon (GloWbE) ja sanakirjoihin, etenkin swimsuit ja undies ovat jatkaneet Norrin (1998) havaitsemaa muutosta kohti unisex-pukeutumista. Molemmat sanat olivat ensin vain naisten vaatteita, mutta aineiston perusteella nähdään että niitä käyttävät myös miehet. Tosin muutos ei ole niin pitkällä, että miehiä ja naisia olisi näiden vaatteiden käyttäjinä yhtä paljon, kuten vaiheessa kolme, vaan undies ja swimsuit ovat edelleen vaiheessa kaksi. Norrin (1998) tutkimuksen ulkopuolelta mukaan otettiin mm. leggings. Se on ensin tarkoittanut etenkin miesten tiukasti koko jalan tai vain sen alaosan ympärille kiinnitettäviä suojuksia. Tämän aineiston perusteella uudempi merkitys naisten (ja lasten) tiukasti-istuvina housuina on yleisempi, eli leggings on edennyt vaiheeseen neljä, jossa uudempi sukupuoliviittaus on yleisempi kuin alkuperäinen.
Tutkituissa sanoissa havaittiin muutosta sekä alun perin miesten vaatteista kohti naisten vaatteita, että naisten vaatteista kohti miesten vaatteita. Tätä tutkimusta voitaneen käyttää vertailukohtana tulevissa tutkimuksissa. Lisäksi tutkimus todistaa, miten tärkeää sukupuoliviittausten huomiointi on sanakirjoissa, koska kuten tämäkin tutkimus osoittaa, vaatesanojen sukupuoliviittaukset voivat muuttua ja täten muuttaa koko määritelmän merkityksen.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Miten ja miksi vaatesanojen sukupuoliviittaukset ovat muuttuneet Norrin (1996, 1998) tutkimuksista? 2) Tukeeko myös korpusaineisto kahdesta korpuksesta (The British National Corpus (BNC) ja The Corpus of Global Web-Based English (GloWbE)) Norrin (1998) tutkimuksessaan esittelemiä viittä sukupuoliviittausten muuttumisen vaihetta? 3) Onko Norrin viiden vaiheen malli sovellettavissa myös muihin vaatesanoihin?
Tutkimus keskittyy vain brittienglantiin, jotta tulosten vertailu Norrin tutkimukseen olisi mahdollista. Tutkimus yhdistää sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen aineistona on seitsemän sanakirjaa ja korpusaineistona BNC ja GloWbE. BNC sisältää materiaalia 1990-luvun alkupuoliskolta, kuten Norrin (1998) käyttämä sanomalehtikorpus. GloWbE sisältää internetissä julkaistua materiaalia 2010-luvun alkuvuosilta. Kukin vaatesanan esiintymä luokiteltiin käyttäjän mukaan: mies/poika, nainen/tyttö, tai neutraali (sukupuolta ei mainittu).
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että Norrin viisi vaihetta ovat validit myös BNC:n korpusaineiston perusteella. Kun Norrin tutkimuksen tuloksia verrattiin uudempaan korpusaineistoon (GloWbE) ja sanakirjoihin, etenkin swimsuit ja undies ovat jatkaneet Norrin (1998) havaitsemaa muutosta kohti unisex-pukeutumista. Molemmat sanat olivat ensin vain naisten vaatteita, mutta aineiston perusteella nähdään että niitä käyttävät myös miehet. Tosin muutos ei ole niin pitkällä, että miehiä ja naisia olisi näiden vaatteiden käyttäjinä yhtä paljon, kuten vaiheessa kolme, vaan undies ja swimsuit ovat edelleen vaiheessa kaksi. Norrin (1998) tutkimuksen ulkopuolelta mukaan otettiin mm. leggings. Se on ensin tarkoittanut etenkin miesten tiukasti koko jalan tai vain sen alaosan ympärille kiinnitettäviä suojuksia. Tämän aineiston perusteella uudempi merkitys naisten (ja lasten) tiukasti-istuvina housuina on yleisempi, eli leggings on edennyt vaiheeseen neljä, jossa uudempi sukupuoliviittaus on yleisempi kuin alkuperäinen.
Tutkituissa sanoissa havaittiin muutosta sekä alun perin miesten vaatteista kohti naisten vaatteita, että naisten vaatteista kohti miesten vaatteita. Tätä tutkimusta voitaneen käyttää vertailukohtana tulevissa tutkimuksissa. Lisäksi tutkimus todistaa, miten tärkeää sukupuoliviittausten huomiointi on sanakirjoissa, koska kuten tämäkin tutkimus osoittaa, vaatesanojen sukupuoliviittaukset voivat muuttua ja täten muuttaa koko määritelmän merkityksen.