Terveystarkastus ylipainoisten nuorten arvioimana – kouluterveyskysely 2017
Niskanen, Anna (2018)
Niskanen, Anna
2018
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805221756
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805221756
Tiivistelmä
Nuorten ylipaino yleistyy maailmanlaajuisesti. Suomessa sen hoito kuuluu kouluterveydenhuollolle. Ylipainon hoidossa on tärkeää luoda kunnioittava hoitosuhde, jossa huomioidaan yksilön ja hänen perheensä voimavarat. Kirjallisuuskatsauksen mukaan Suomessa ei ole tehty tutkimusta ylipainoisten nuorten arvioista terveyspalveluiden käyttäjänä. Kansainvälisestikin aihetta on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ylipainoisten nuorten arvioita terveystarkastuksesta sekä tutkia painon ja taustatekijöiden yhteyttä nuorten arvioihin terveystarkastuksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä terveystarkastuksia vastaamaan paremmin nuorten tarpeisiin.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn vastauksia vuodelta 2017. Aineisto rajattiin vastaajien iän mukaan luokka-asteita vastaaviksi. Lisäksi alipainoiset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Rajausten jälkeen aineistoon jäi yhteensä 65 792 nuoren vastaukset (N=65792). Aineisto analysoitiin sukupuolittain. Aineistoa kuvailtiin keski- ja hajontaluvuilla, frekvensseillä ja prosenttiosuuksilla. Tilastollisia yhteyksiä tarkasteltiin ristintaulukoiden, khiin neliötestin ja multinomiaalisen logistisen regression avulla. Arviota terveystarkastuksesta selvitettiin Kouluterveyskyselyn kolmella väittämällä: ”Puhuttiin minulle tärkeistä asioista”, ”Mielipidettäni kuunneltiin” sekä ”Uskalsin kertoa asioistani rehellisesti”. Tässä tutkimuksessa nuorten arvioita terveystarkastuksesta tutkittiin ensimmäistä kertaa. Väitteiden analysointi yksittäin mahdollisti nuorten arvioiden tarkastelemisen monipuolisemmin.
Tässä tutkimuksessa tytöistä ylipainoisia oli 16 % ja pojista 22 %. Ylipainoisuus oli yleisempää matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden nuorilla. Suurin osa kaikista tytöistä ja pojista ilmaisi olevansa tyytyväinen terveystarkastukseen. Kuitenkin ylipainoiset pojat osoittivat normaalipainoisia poikia useammin tyytymättömyyttä terveystarkastukseen. Tyttöjen osalta ylipaino ei ollut yhteydessä arvioon terveystarkastuksesta. Lisäksi tytöt ja pojat, jotka asuivat yksin, tai joiden perheiden itsearvioitu talous oli huono, ilmaisivat useammin tyytymättömyyttä terveystarkastukseen.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että ylipainoisten poikien kohtaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota terveyspalveluissa. Lisäksi marginaalisessa asemassa oleviin nuoriin sekä huonosti toimeentulevien perheiden lapsiin täytyy kohdentaa erityistä huomiota, jotta he motivoituvat ja kiinnittyvät palvelujen piiriin. Jatkossa olisi syytä perehtyä tarkemmin siihen, kuinka hyvin ammattihenkilöstö osaa nostaa merkittävän terveyteen vaikuttavan asian esille ja rakentaa tarpeita vastaavan, motivoivan hoitosuhteen nuorten kanssa. Lisäksi perhelähtöisten interventioiden ja perheen asenteiden vaikuttavuutta olisi hyödyllistä tutkia lisää.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn vastauksia vuodelta 2017. Aineisto rajattiin vastaajien iän mukaan luokka-asteita vastaaviksi. Lisäksi alipainoiset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Rajausten jälkeen aineistoon jäi yhteensä 65 792 nuoren vastaukset (N=65792). Aineisto analysoitiin sukupuolittain. Aineistoa kuvailtiin keski- ja hajontaluvuilla, frekvensseillä ja prosenttiosuuksilla. Tilastollisia yhteyksiä tarkasteltiin ristintaulukoiden, khiin neliötestin ja multinomiaalisen logistisen regression avulla. Arviota terveystarkastuksesta selvitettiin Kouluterveyskyselyn kolmella väittämällä: ”Puhuttiin minulle tärkeistä asioista”, ”Mielipidettäni kuunneltiin” sekä ”Uskalsin kertoa asioistani rehellisesti”. Tässä tutkimuksessa nuorten arvioita terveystarkastuksesta tutkittiin ensimmäistä kertaa. Väitteiden analysointi yksittäin mahdollisti nuorten arvioiden tarkastelemisen monipuolisemmin.
Tässä tutkimuksessa tytöistä ylipainoisia oli 16 % ja pojista 22 %. Ylipainoisuus oli yleisempää matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden nuorilla. Suurin osa kaikista tytöistä ja pojista ilmaisi olevansa tyytyväinen terveystarkastukseen. Kuitenkin ylipainoiset pojat osoittivat normaalipainoisia poikia useammin tyytymättömyyttä terveystarkastukseen. Tyttöjen osalta ylipaino ei ollut yhteydessä arvioon terveystarkastuksesta. Lisäksi tytöt ja pojat, jotka asuivat yksin, tai joiden perheiden itsearvioitu talous oli huono, ilmaisivat useammin tyytymättömyyttä terveystarkastukseen.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että ylipainoisten poikien kohtaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota terveyspalveluissa. Lisäksi marginaalisessa asemassa oleviin nuoriin sekä huonosti toimeentulevien perheiden lapsiin täytyy kohdentaa erityistä huomiota, jotta he motivoituvat ja kiinnittyvät palvelujen piiriin. Jatkossa olisi syytä perehtyä tarkemmin siihen, kuinka hyvin ammattihenkilöstö osaa nostaa merkittävän terveyteen vaikuttavan asian esille ja rakentaa tarpeita vastaavan, motivoivan hoitosuhteen nuorten kanssa. Lisäksi perhelähtöisten interventioiden ja perheen asenteiden vaikuttavuutta olisi hyödyllistä tutkia lisää.