Moitteettoman varainhoidon periaate julkisissa hankinnoissa
Mäntylä, Heidi (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Mäntylä, Heidi
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805211744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805211744
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön julkisten hankintojen kokonaisuutta moitteettoman varainhoidon näkökulmasta. Tutkimuksen keskiöön nostetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kautta allokoiduilla varoilla tehdyt hankinnat, vaikka kansallisten varojen käyttö on aina olennaisessa osassa jäsenvaltioiden julkisten hankintojen rahoitusta. Keskeisimpänä tavoitteena onkin muodostaa käsitys Euroopan unionin oikeusperiaatteena toimivan moitteettoman varainhoidon periaatteen luonteesta, valvonnasta ja oikeudellisen sääntelyn kokonaisuudesta julkisten hankintojen toteuttamisessa.
Metodivalintani, oikeusdogmatiikan avulla pyrin systematisoimaan ja tulkitsemaan Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden hankintalainsäädännön ja varainhoidollisten velvoitteiden kehikkoa ja unionin tosiasiallista vaikutusta kansallisen viranomaisen toimintaan ja yleiseen finanssivaltaan. Tutkimuksessa kehittyy kuva moitteettoman varainhoidon periaatteen huomioimisesta Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla osarahoitetuissa julkisissa hankinnoissa, jonka heijastuksena näkyy myös jonkin verran oikeuspoliittista kannanottoa nykyiseen lainsäädäntöön julkisten varojen tehokkaan käytön kannalta. Tarkoitus on myös kehittää rinnalla kuva Euroopan unionin finanssihallinnollisista ulottuvuuksista, jotta EU:n antamaa tukea yhteisöpolitiikan edistämiseksi ei käytetä sääntöjenvastaisesti esimerkiksi petolliseen toimintaan tai kilpailuolosuhteiden väärentämiseen.
Moitteettoman varainhoidon periaatteen toteutumisen varmistaminen julkisissa hankinnoissa riippuu vahvasti oikeudellisen sääntelykokonaisuuden ymmärtämiseen niin varainhoidollisten velvoitteiden kuin hankintalainsäädännön oikean soveltamisen myötä. Hankintayksikön onkin noudatettava tarkasti julkisen hankinnan toteuttamiseen kuuluvia säännöksiä ja samalla jäsenvaltion ja sen viranomaisten on turvattava riittävien hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminta moitteettoman varainhoidon periaatteen turvaamiseksi sekä Euroopan unionin talousarviosta toteutettavien varojen taloudellisten etujen suojaamiseksi.
Metodivalintani, oikeusdogmatiikan avulla pyrin systematisoimaan ja tulkitsemaan Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden hankintalainsäädännön ja varainhoidollisten velvoitteiden kehikkoa ja unionin tosiasiallista vaikutusta kansallisen viranomaisen toimintaan ja yleiseen finanssivaltaan. Tutkimuksessa kehittyy kuva moitteettoman varainhoidon periaatteen huomioimisesta Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla osarahoitetuissa julkisissa hankinnoissa, jonka heijastuksena näkyy myös jonkin verran oikeuspoliittista kannanottoa nykyiseen lainsäädäntöön julkisten varojen tehokkaan käytön kannalta. Tarkoitus on myös kehittää rinnalla kuva Euroopan unionin finanssihallinnollisista ulottuvuuksista, jotta EU:n antamaa tukea yhteisöpolitiikan edistämiseksi ei käytetä sääntöjenvastaisesti esimerkiksi petolliseen toimintaan tai kilpailuolosuhteiden väärentämiseen.
Moitteettoman varainhoidon periaatteen toteutumisen varmistaminen julkisissa hankinnoissa riippuu vahvasti oikeudellisen sääntelykokonaisuuden ymmärtämiseen niin varainhoidollisten velvoitteiden kuin hankintalainsäädännön oikean soveltamisen myötä. Hankintayksikön onkin noudatettava tarkasti julkisen hankinnan toteuttamiseen kuuluvia säännöksiä ja samalla jäsenvaltion ja sen viranomaisten on turvattava riittävien hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminta moitteettoman varainhoidon periaatteen turvaamiseksi sekä Euroopan unionin talousarviosta toteutettavien varojen taloudellisten etujen suojaamiseksi.