Käyttäjilleen räätälöity sanasto : suomi-saksa-rallisanasto museo-oppaiden tarpeisiin
Kinnunen, Anni (2018)
2018
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805211739
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805211739
Kuvaus
Deutsche Kurzfassung: Ein fachsprachliches Glossar als Maßarbeit: Rallyeglossar Finnisch–Deutsch für Museumsführer
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tavoitteena on koota tärkeimmistä ralliin liittyvistä termeistä terminologinen suomi–saksa-rallisanasto, jota Kangasalla sijaitsevan Rallimuseon oppaat voivat käyttää apunaan tutustuessaan rallin maailmaan ja valmistellessaan opastuksia Rallimuseon näyttelyyn. Jotta sanasto palvelisi juuri Rallimuseon oppaiden tarpeita, perehdytään tutkielmassa myös käytettävyystutkimukseen, jonka avulla sanastosta pyritään laatimaan mahdollisimman hyvin käyttötarkoitukseensa sopiva.
Rallisanastoon sisällytettävien tietojen keruussa ja jäsentelyssä tärkeässä roolissa ovat Wüsterin (1985) tutkimukseen pitkälti perustuvat terminologisen sanastotyön menetelmät. Tukena käytetään myös Suonuutin (2012) kokoamaa opasta terminologisen sanastotyön tekemiseen. Näiden periaatteiden mukaisesti syntyvä rallisanasto perustuu rallin keskeisimpien käsitteiden välisten suhteiden selvittämiseen sekä niiden määrittelemiseen.
Koska terminologisten sanastojen käytettävyyteen keskittyvää tutkimusta on toistaiseksi vielä vähän, on tässä tutkielmassa hyödynnetty käyttötavoiltaan ja -tarkoituksiltaan terminologisia sanastoja muistuttavien tuotteiden käytettävyyden tutkimusta, lähinnä yleiskielen sanakirjojen (Nielsen 2008), verkkosanakirjojen (Heid 2011; Müller-Spitzer 2014) ja elektronisten termipankkien (Marcos 2006) osalta. Edellä mainittujen tutkimusten tuloksia soveltaen tässä tutkielmassa muodostetaan tarkistuslista siitä, millaisia ominaisuuksia käytettävyydeltään hyvältä terminologiselta sanastolta voidaan edellyttää.
Rallisanastoon valitut suomenkieliset termit poimitaan Rallimuseon käyttöön laadituista teksteistä, jolloin ne edustavat todennäköisimmin sellaista kieltä, joita oppaat työssään tarvitsevat. Sanaston lähteinä käytetään 126-sivuista rallin historiaa käsittelevää tekstiä, Rallimuseon seinätekstejä ja autojen lisätietotauluja sekä Rallimuseon julkaisemaa EK1-kirjaa (Mäkinen 2017). Teksteistä poimitaan ralliin liittyvät termit, joista rajataan edelleen sanastoon kaikkein olennaisimmat. Poimittuja termejä ja niihin liittyviä käsitteitä analysoidaan muun alaan liittyvän kirjallisuuden avulla, ja ne määritellään. Lisäksi termeille haetaan saksankieliset vastineet aihepiiriä käsittelevistä saksalaisista teksteistä. Sanastoon tuleva tieto jäsennellään ja kootaan yhteen dokumenttiin, jonka käytettävyyttä arvioidaan ja parannetaan tutkielmassa laaditun tarkistuslistan avulla.
Pääosin sanastoon sisältyvät suomen- ja saksankieliset ralliin liittyvät käsitteet ja käsitejärjestelmät vastaavat toisiaan hyvin. Tutkielman tuloksena syntyvä rallisanasto kattaa yhteensä 37 käsitettä, käsitteiden suomenkieliset määritelmät sekä käsitteisiin viittaavat termit suomeksi ja saksaksi. Koska rallisanasto keskittyy kuitenkin vain Rallimuseon oppaiden kannalta kaikkein keskeisimpiin käsitteisiin, voisi myös laajempi rallin termistön tutkiminen olla jatkossa tarpeen.
Rallisanastoon sisällytettävien tietojen keruussa ja jäsentelyssä tärkeässä roolissa ovat Wüsterin (1985) tutkimukseen pitkälti perustuvat terminologisen sanastotyön menetelmät. Tukena käytetään myös Suonuutin (2012) kokoamaa opasta terminologisen sanastotyön tekemiseen. Näiden periaatteiden mukaisesti syntyvä rallisanasto perustuu rallin keskeisimpien käsitteiden välisten suhteiden selvittämiseen sekä niiden määrittelemiseen.
Koska terminologisten sanastojen käytettävyyteen keskittyvää tutkimusta on toistaiseksi vielä vähän, on tässä tutkielmassa hyödynnetty käyttötavoiltaan ja -tarkoituksiltaan terminologisia sanastoja muistuttavien tuotteiden käytettävyyden tutkimusta, lähinnä yleiskielen sanakirjojen (Nielsen 2008), verkkosanakirjojen (Heid 2011; Müller-Spitzer 2014) ja elektronisten termipankkien (Marcos 2006) osalta. Edellä mainittujen tutkimusten tuloksia soveltaen tässä tutkielmassa muodostetaan tarkistuslista siitä, millaisia ominaisuuksia käytettävyydeltään hyvältä terminologiselta sanastolta voidaan edellyttää.
Rallisanastoon valitut suomenkieliset termit poimitaan Rallimuseon käyttöön laadituista teksteistä, jolloin ne edustavat todennäköisimmin sellaista kieltä, joita oppaat työssään tarvitsevat. Sanaston lähteinä käytetään 126-sivuista rallin historiaa käsittelevää tekstiä, Rallimuseon seinätekstejä ja autojen lisätietotauluja sekä Rallimuseon julkaisemaa EK1-kirjaa (Mäkinen 2017). Teksteistä poimitaan ralliin liittyvät termit, joista rajataan edelleen sanastoon kaikkein olennaisimmat. Poimittuja termejä ja niihin liittyviä käsitteitä analysoidaan muun alaan liittyvän kirjallisuuden avulla, ja ne määritellään. Lisäksi termeille haetaan saksankieliset vastineet aihepiiriä käsittelevistä saksalaisista teksteistä. Sanastoon tuleva tieto jäsennellään ja kootaan yhteen dokumenttiin, jonka käytettävyyttä arvioidaan ja parannetaan tutkielmassa laaditun tarkistuslistan avulla.
Pääosin sanastoon sisältyvät suomen- ja saksankieliset ralliin liittyvät käsitteet ja käsitejärjestelmät vastaavat toisiaan hyvin. Tutkielman tuloksena syntyvä rallisanasto kattaa yhteensä 37 käsitettä, käsitteiden suomenkieliset määritelmät sekä käsitteisiin viittaavat termit suomeksi ja saksaksi. Koska rallisanasto keskittyy kuitenkin vain Rallimuseon oppaiden kannalta kaikkein keskeisimpiin käsitteisiin, voisi myös laajempi rallin termistön tutkiminen olla jatkossa tarpeen.