Monilukutaito ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
Leivo, Linnea (2018)
Leivo, Linnea
2018
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805211725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805211725
Tiivistelmä
Tässä pro-gradu-tutkielmassa analysoidaan monilukutaito-käsitettä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014-asiakirjan valossa ja verrataan saatua kuvaa New London Groupin 1990-luvulla lanseeraamaan käsitteeseen multiliteracies. Tarkoituksena on selvittää, onko tässä käsitteellinen jatkumo.
NLG:n käsitteenmuodostuksessa pyrkimyksenä oli luoda käsite kuvaamaan siirtymää fordistisesta post-fordistiseen maailmaan ja siten koulutustarpeen uudelleenarviointiin. NLG sisällytti käsitteeseen hahmotelman uudenlaisesta opetustekniikasta, jossa multimodaalisuus ja oppilaiden yhä moninaisemmat taustat tulevat huomioiduiksi. Keskeinen huomio liittyy tieto- ja viestintätekniikan roolin kasvuun.
POPS2014-asiakirjassa monilukutaito on yksi laaja-alaisen osaamisen osaamisalueista. Se on työkaluna sisällytetty eri oppiaineisiin. Asiakirjasta ei välity yhtä selkeää käsitteenmäärittelyä, vaan monilukutaitoon liittyviä aspekteja on löydettävissä alueilta, joilla käsitettä ei käytetä.
Siinä missä NLG halusi kuvata käsitteellä laaja-alaisesti uudenlaista tilannetta, POPS2014-asiakirjassa on valittu käsitteestä omiin tarkoitusperiin sopivat alueet tai otettu sopivan kuuloinen käsite pohtimatta tarkemmin sen lähtökohtia. Tämä on aineiston valossa tyypillistä monilukutaitokäsitteen käyttöä. Praktisen lähestymistavan heikkoutena on käsitteellisen epäselvyyden lisääntyminen varsinkin kun monilukutaitokäsitteen rinnalla tai osittain päällekkäin voidaan käyttää esimerkiksi medialukutaitoa tai tulevaisuuden taitoja. Toisaalta näillä käsitteillä voidaan viitata myös näkökulmiin. Taustalla vaikuttavat eri tutkimusperinteet ja niissä vakiintuneet ilmaisutavat. Tämä kulminoitui POPS2014-asiakirjan laadinnassa, jossa oli mukana yli 300 henkilöä eri tieteenaloilta.
Monilukutaito näyttäytyy sateenvarjokäsitteenä, jonka alle mahtuu yhteiskunnallisen muutoksen pohdintaa, joka lähestyy kriittisen pedagogiikan kysymyksenasettelua, erilaisia 1990-luvulta eteenpäin kehittyneitä pedagogisia suuntauksia ja ICT:n mukaan tuleminen yhä suuremmaksi osaksi jokapäiväistä elämää, mikä avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ”tekstien” kanssa työskentelyyn.
NLG:n käsitteenmuodostuksessa pyrkimyksenä oli luoda käsite kuvaamaan siirtymää fordistisesta post-fordistiseen maailmaan ja siten koulutustarpeen uudelleenarviointiin. NLG sisällytti käsitteeseen hahmotelman uudenlaisesta opetustekniikasta, jossa multimodaalisuus ja oppilaiden yhä moninaisemmat taustat tulevat huomioiduiksi. Keskeinen huomio liittyy tieto- ja viestintätekniikan roolin kasvuun.
POPS2014-asiakirjassa monilukutaito on yksi laaja-alaisen osaamisen osaamisalueista. Se on työkaluna sisällytetty eri oppiaineisiin. Asiakirjasta ei välity yhtä selkeää käsitteenmäärittelyä, vaan monilukutaitoon liittyviä aspekteja on löydettävissä alueilta, joilla käsitettä ei käytetä.
Siinä missä NLG halusi kuvata käsitteellä laaja-alaisesti uudenlaista tilannetta, POPS2014-asiakirjassa on valittu käsitteestä omiin tarkoitusperiin sopivat alueet tai otettu sopivan kuuloinen käsite pohtimatta tarkemmin sen lähtökohtia. Tämä on aineiston valossa tyypillistä monilukutaitokäsitteen käyttöä. Praktisen lähestymistavan heikkoutena on käsitteellisen epäselvyyden lisääntyminen varsinkin kun monilukutaitokäsitteen rinnalla tai osittain päällekkäin voidaan käyttää esimerkiksi medialukutaitoa tai tulevaisuuden taitoja. Toisaalta näillä käsitteillä voidaan viitata myös näkökulmiin. Taustalla vaikuttavat eri tutkimusperinteet ja niissä vakiintuneet ilmaisutavat. Tämä kulminoitui POPS2014-asiakirjan laadinnassa, jossa oli mukana yli 300 henkilöä eri tieteenaloilta.
Monilukutaito näyttäytyy sateenvarjokäsitteenä, jonka alle mahtuu yhteiskunnallisen muutoksen pohdintaa, joka lähestyy kriittisen pedagogiikan kysymyksenasettelua, erilaisia 1990-luvulta eteenpäin kehittyneitä pedagogisia suuntauksia ja ICT:n mukaan tuleminen yhä suuremmaksi osaksi jokapäiväistä elämää, mikä avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ”tekstien” kanssa työskentelyyn.