Kuluttajistumisohjelman suunnittelu organisaatiossa : case Fastems Oy Ab
Toivonen, Juho (2018)
2018
Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Computer Sciences
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805181720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805181720
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa syvennytään informaatioteknologian kuluttajistumiseen ja yksilöllistymiseen sekä näiden ilmiöiden organisatorisiin vaikutuksiin. Tutkielmassa käsitellään yksilön kuluttajistumiskäyttäytymisen motivaatiotekijöitä, kuluttajistumisilmiön hallitsemista ja hyödyntämistä organisaatiossa sekä kuluttajistumisohjelman suunnittelun kynnyskysymyksiä. Aiheita tutkitaan tapaustutkimuksen ja suunnittelutieteellisen tutkimuksen keinoin. Teknologian osalta tutkielma painottuu mobiiliteknologioihin ja erityisesti älypuhelimiin.
Tutkimuksen kohdeorganisaatiossa yksilön kuluttajistumiskäyttäytymisen suurimmaksi motivaatiotekijäksi ilmeni tyytymättömyys työnantajan tarjoamien älypuhelimien valikoimaan. Valikoima ei vastannut työntekijöiden yksilöllisiä preferenssejä, jotka koskivat pääosin laitteen valmistajaa ja mallia tai teknisiä ominaisuuksia. Työntekijät halusivat lisää valinnanvapautta, ja rahallisen tuen tai kompensaation saaminen työkäyttöä varten tehtävää omaa laitehankintaa varten koettiin tärkeäksi. Kynnyskysymykseksi rahallinen tuki osoittautui kuitenkin vain yhdessä työntekijähaastattelussa.
Työnantajan mielenkiinto kuluttajistumisilmiön omaksumista ja hyödyntämistä kohtaan johtui halusta vastata paremmin työntekijöiden ICT-palveluihin liittyviin tarpeisiin ja toiveisiin. Osaltaan reagoiminen johtui myös siitä, että ilmiöön ei oltu vielä otettu kantaa ja esimerkiksi organisaation tietoturvapolitiikat eivät vastanneet kuluttajistumiskäyttäytymisestä aiheutuviin mahdollisiin riskeihin. Organisaatio halusi tiivistetysti sekä hallita että hyödyntää ilmiötä omassa yhteisössään ja ympäristössään. Kuluttajistumisohjelmaa suunnitellessa työnantajan osalta suurimmiksi kynnyskysymyksiksi nousivat rahallisen tuen tai kompensaation mahdollistaminen työntekijöille sekä työkuorman pysyminen kohtuullisena prosessimuutoksista huolimatta.
Tutkimuksessa rakennettiin ja arvioitiin ympäristön asettamien vaatimusten ja rajoitteiden mukainen IT-artefakti, kuluttajistumisohjelma, joka ratkaisi kuluttajistumisilmiön hallitsemiseen ja hyödyntämiseen liittyneen organisatorisen ongelman.
Tutkimuksen kohdeorganisaatiossa yksilön kuluttajistumiskäyttäytymisen suurimmaksi motivaatiotekijäksi ilmeni tyytymättömyys työnantajan tarjoamien älypuhelimien valikoimaan. Valikoima ei vastannut työntekijöiden yksilöllisiä preferenssejä, jotka koskivat pääosin laitteen valmistajaa ja mallia tai teknisiä ominaisuuksia. Työntekijät halusivat lisää valinnanvapautta, ja rahallisen tuen tai kompensaation saaminen työkäyttöä varten tehtävää omaa laitehankintaa varten koettiin tärkeäksi. Kynnyskysymykseksi rahallinen tuki osoittautui kuitenkin vain yhdessä työntekijähaastattelussa.
Työnantajan mielenkiinto kuluttajistumisilmiön omaksumista ja hyödyntämistä kohtaan johtui halusta vastata paremmin työntekijöiden ICT-palveluihin liittyviin tarpeisiin ja toiveisiin. Osaltaan reagoiminen johtui myös siitä, että ilmiöön ei oltu vielä otettu kantaa ja esimerkiksi organisaation tietoturvapolitiikat eivät vastanneet kuluttajistumiskäyttäytymisestä aiheutuviin mahdollisiin riskeihin. Organisaatio halusi tiivistetysti sekä hallita että hyödyntää ilmiötä omassa yhteisössään ja ympäristössään. Kuluttajistumisohjelmaa suunnitellessa työnantajan osalta suurimmiksi kynnyskysymyksiksi nousivat rahallisen tuen tai kompensaation mahdollistaminen työntekijöille sekä työkuorman pysyminen kohtuullisena prosessimuutoksista huolimatta.
Tutkimuksessa rakennettiin ja arvioitiin ympäristön asettamien vaatimusten ja rajoitteiden mukainen IT-artefakti, kuluttajistumisohjelma, joka ratkaisi kuluttajistumisilmiön hallitsemiseen ja hyödyntämiseen liittyneen organisatorisen ongelman.