Individual responsibility for climate change : A social structural account

Abstract

Väitän väitöskirjassani, että ymmärtääksemme yksilöiden moraalista vastuuta ilmastonmuutoksen suhteen, meidän tulee tarkastella ilmastonmuutosta yhteiskuntarakenteellisena ongelmana. Tutkimuskysymykseni on, miten vastuu ilmastonmuutoksesta tulisi ymmärtää, mikäli ilmastonmuutos on yhteiskuntarakenteellinen ongelma ja mikäli samat yhteiskuntarakenteet vaikuttavat sekä ilmastonmuutokseen että yksilöiden moraalisen toimijuuden muodostumiseen.

Tähänastisessa ilmastoeettisessä keskustelussa on usein oletettu, että ilmastonmuutos on kollektiivisen toiminnan ongelma, jonka aiheuttavat toisistaan riippumattomien yksilöiden sinänsä harmittomat toimet. Tästä näkökulmasta kenenkään yhden yksilön ilmastopäästöillä ei ole mainittavaa vaikutusta ilmastonmuutoksen suhteen, joten kysymystä yksilön vastuusta on pidetty monin tavoin hankalana.

Yhteiskuntarakenteellinen näkökulma kuitenkin tarkoittaa, että ilmastonmuutoksen ajatellaan johtuvan siitä, miten yhteiskuntamme toimivat ja yksilöiden toiminta ymmärretään yhteydessä siihen, miten yhteiskunta on rakentunut. Myös yhteiskuntarakenteellisesta näkökulmasta yksilön vastuu ilmastonmuutoksesta on hankala asia, mutta eri tavalla kuin kollektiivisen toiminnan ongelmissa.

Yhteiskuntarakenteellisesta näkökulmasta on sekä filosofinen että empiirinen kysymys, missä määrin jotkut tietyt yksilöt ovat vastuussa ilmastonmuutoksesta. Jos yhteiskunta on rakentunut hierarkkisesti, voi joillakin yksilöillä olla huomattavan suuret vaikutusmahdollisuudet myös ilmastonmuutokseen vaikuttavien toimien suhteen. Tällöin perinteiset tavat ymmärtää vastuuta syyllisyyden tai velvollisuuden suhteen ovat edelleen relevantteja. Yksilökohtaisten päästöjen lisäksi olemme ennen kaikkea vastuussa siitä, miten toimintamme ylläpitää tai vastustaa yhteiskuntarakenteita. Vastuu ilmastonmuutoksesta tarkoittaa myös sitä, että on tultava tietoiseksi omasta yhteiskunnallisesta asemasta ja niistä ilmastonmuutokseen vaikuttavista toimista, jotka tästä asemasta käsin ovat mahdollisia, mukaan lukien poliittinen aktivismi. On myös pyrittävä ymmärtämään, miten elämä nykyisenkaltaisessa yhteiskunnassa tekee ilmastovastuullisuuden hankalaksi ja miten vastuuttomassa yhteiskunnassa voi toimia vastuullisesti samalla kun pyrkii muuttamaan yhteiskuntarakenteita yhdessä toisten kanssa. Väitöskirjassani pohditaan, mitä vastuu tarkoittaa ilmastonmuutoksen aikana ja samalla esitetään, että on syytä ottaa moraalisten pohdiskelujemme yhteiskuntateoreettiset taustaoletukset vakavasti.

In this dissertation, I argue that in order to understand individual moral responsibility for climate change, we need to understand how climate change is related to social structures. I ask how we should understand responsibility if climate change is a social structural problem and if our moral agency is conditioned by the same structures that produce climate change. In climate ethics, climate change is often understood as a collective action problem where individuals, through their disparate and in themselves inconsequential actions, produce climate change. No single individual’s greenhouse gas emissions contribute to climate change in a way that would make a difference. Thus, the question of individual responsibility has been problematized in many ways.

The social structural viewpoint that I advocate sees climate change as the result of the normal functioning of our societies. The practices of individuals are explained in reference to their social context. From the social structural viewpoint, individual responsibility also remains a troublesome issue, but for different reasons than in the collective action problem view.

In hierarchically structured societies, it is both a philosophical and an empirical question how much and in what way different individuals are responsible for climate change. Some people may occupy such social positions that they could make or could have made a significant difference. Thus, traditional ways of understanding responsibility in terms of blameworthiness or prospective obligations remain relevant. We can be responsible to different degrees for how we uphold or resist the social structures that cause climate change, not just for the emissions that can be traced to us as individuals. Taking responsibility for climate change requires that we understand our social positions and what kinds of actions and practices, including political activism, are possible for us. We should also strive to understand how living in contemporary societies makes being environmentally responsible difficult, and how one can live responsibly in an irresponsible society while striving to change social structures together with others. This dissertation is thus both a meditation on responsibility in the time of climate change and an argument for taking seriously the sociological assumptions behind our moral reasoning.