”Tätä asiaa ei ruveta niinku ronkkimaan" : vanhoillislestadiolaisesta yhteisöstä irtautuneiden tiedontarpeet ja tiedonhankinta
Hakkarainen, Sonja (2018)
2018
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805151700
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805151700
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, millaisia tiedontarpeita vanhoillislestadiolaisesta yhteisöstä irtautuneilla henkilöillä on eroprosessin aikana. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan myös irtautumisen aikaista tiedonhankintaprosessia kokonaisuutena sekä sitä, millaisia lähteitä eronneet ovat hyödyntäneet ja pitäneet luotettavina.
Tutkimus sijoittuu tiedonhankintatutkimuksen kentälle. Se nojaa vahvasti Elfreda Chatmanin kehittelemään teoriaan tiedonhankinnan pienestä maailmasta sekä Brenda Dervinin Sense-Making-teoriaan. Lisäksi tutkimuksessa sivutaan myös Tom Wilsonin tiedonhankintaan liittyviä malleja sekä Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimallia. Myös tiedon välttelyn teemat ovat osa tutkimusta.
Aineisto tutkimusta varten kerättiin tekemällä teemahaastatteluita. Yhteensä viittä henkilöä haastateltiin yksilöhaastatteluna. Osa aineistosta kerättiin Oulussa ja osa Tampereella. Haastattelut nauhoitettiin, minkä jälkeen ne litteroitiin sanatarkasti. Litterointien jälkeen kerättyä aineistoa tarkasteltiin teoreettisen viitekehyksen valossa.
Tutkimuksessa selvisi, että monien tiedontarpeet liittyivät johonkin seuraavista kategorioista: vertaistuki, perusteet vanhoillislestadiolaiselle opille tai liikkeessä tapahtuvat vääryydet. Kaikki edellä mainitut tiedontarpeet nousivat esille lähes jokaisessa haastattelussa.
Tiedonhankinnassa lähteenä suosittiin erityisesti Internetiä. Se koettiin helpoksi ja nopeaksi paikaksi löytää tietoa. Toisaalta Internetiä suosittiin myös siksi, että anonyymiyden mahdollisuutta arvostettiin tiedonhankinnan aikana. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, miten sensitiivisestä asiasta on kyse.
Ilmeni myös, että tiedon vältteleminenkin on luonnollinen reaktio erityisesti tiedonhankintaprosessin alkuvaiheessa. Tämä linkittyy vahvasti epävarmuuden tunteisiin ja siihen, että epäillään esimerkiksi sitä, onko luvallista hakea tietoa yhteisön ulkopuolelta. Yhteisön opetusten vastainen tieto voi aluksi järkyttää.
Tutkimus sijoittuu tiedonhankintatutkimuksen kentälle. Se nojaa vahvasti Elfreda Chatmanin kehittelemään teoriaan tiedonhankinnan pienestä maailmasta sekä Brenda Dervinin Sense-Making-teoriaan. Lisäksi tutkimuksessa sivutaan myös Tom Wilsonin tiedonhankintaan liittyviä malleja sekä Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimallia. Myös tiedon välttelyn teemat ovat osa tutkimusta.
Aineisto tutkimusta varten kerättiin tekemällä teemahaastatteluita. Yhteensä viittä henkilöä haastateltiin yksilöhaastatteluna. Osa aineistosta kerättiin Oulussa ja osa Tampereella. Haastattelut nauhoitettiin, minkä jälkeen ne litteroitiin sanatarkasti. Litterointien jälkeen kerättyä aineistoa tarkasteltiin teoreettisen viitekehyksen valossa.
Tutkimuksessa selvisi, että monien tiedontarpeet liittyivät johonkin seuraavista kategorioista: vertaistuki, perusteet vanhoillislestadiolaiselle opille tai liikkeessä tapahtuvat vääryydet. Kaikki edellä mainitut tiedontarpeet nousivat esille lähes jokaisessa haastattelussa.
Tiedonhankinnassa lähteenä suosittiin erityisesti Internetiä. Se koettiin helpoksi ja nopeaksi paikaksi löytää tietoa. Toisaalta Internetiä suosittiin myös siksi, että anonyymiyden mahdollisuutta arvostettiin tiedonhankinnan aikana. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, miten sensitiivisestä asiasta on kyse.
Ilmeni myös, että tiedon vältteleminenkin on luonnollinen reaktio erityisesti tiedonhankintaprosessin alkuvaiheessa. Tämä linkittyy vahvasti epävarmuuden tunteisiin ja siihen, että epäillään esimerkiksi sitä, onko luvallista hakea tietoa yhteisön ulkopuolelta. Yhteisön opetusten vastainen tieto voi aluksi järkyttää.