Perehdytys työn oppimisessa : työntekijöiden kokema perehdytyksen taso yrityksessä X

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella perehdyttämisen tasoa ja tuoda esille työntekijöiden kokemia kehittämistarpeita. Tutkimuksessa selvitettiin, miten koettu perehdytys on yhteydessä ymmärrykseen organisaation toiminnasta, työyhteisön sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä yksilötasolla oppimiseen ja osaamisen tukemiseen osana perehdytystä.

Tutkimus toteutettiin yritysyhteistyönä, jossa tutkimuskohteena oli organisaation HR-yksikkö. Aineisto kerättiin helmikuun 2018 aikana kyselylomakkeella, joka lähetettiin koko kohdejoukolle (N=100). Kyselylomakkeella kerättiin vastauksia väittämiin perehdytyksen tasosta. Mitta-asteikkona käytettiin Likertin asteikkoa (1-5), joka tässä tutkimuksessa ymmärrettiin välimatka-asteikolliseksi muuttujaksi. Tulokset analysoitiin määrällisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksessa luotiin kolme hypoteesia, joiden paikkansapitävyyttä testattiin regressioanalyysilla. Hypoteesit olivat seuraavat: 1. Kokonaiskäsitys yrityksen toiminnasta on yhteydessä työntekijän kokemukseen onnistuneesta perehdytyksestä. 2. Vuorovaikutus ja työilmapiiri ovat yhteydessä työntekijän kokemukseen onnistuneesta perehdytyksestä. 3. Yksilön oppimisen tukeminen on yhteydessä työntekijän kokemukseen onnistuneesta perehdytyksestä. Lisäksi kyselylomakkeen lopussa esitettiin vastaajille neljä avointa kysymystä. Avoimet kysymykset analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla.

Tutkimuksessa kerätystä aineistosta saatiin esille työntekijöiden näkökulmasta perehdytyksen tämän hetkinen taso organisaation HR-yksikössä sekä kehitysehdotuksia. Merkittävänä kehittämiskohteena aineistosta nousi esille perehdytysprosessin suunnitelmallisuuden puute. Työntekijät kokivat, että perehdytyksen eteneminen ei ollut selkeää eikä kaikille oltu nimetty perehdyttäjää, joka olisi vastuussa perehdytyksen toteutuksesta. Perehdytyksessä toivottiin myös otettavan paremmin huomioon yksilölliset tarpeet sekä uuden työntekijän näkökulma. Perehdytyksessä tulisi kiinnittää huomiota riittävään ajan resurssointiin, joka mahdollistaisi opetettavien asioiden sisäistämisen ja laajempien kokonaisuuksien hallinnan. Tuloksista nousi esille, että yksikön vuorovaikutus ja työilmapiiri oli koettu positiivisesti ja ne vaikuttivat myös kokemukseen, että uusi työntekijä otettiin alusta asti hyväksyvästi vastaan tiimissä sekä viihtyvyyteen omassa työssään.

Tutkimuksessa luoduista hypoteeseista jokainen jäi voimaan. Tämän pohjalta voitiin todeta, että kiinnittämällä huomiota kolmeen teemaan: ymmärrys organisaation toiminnasta, vuorovaikutus ja työilmapiiri sekä yksilön oppimisen tukeminen, luodaan mahdollisuus tarjota kattava perehdytys uudelle työntekijälle. Toimenpide-ehdotuksina luotiin prosessikartta, jonka pohjalta lähdetään kehittämään perehdytysprosessia eteenpäin yhdessä yksikön esimiesten kanssa.