Att lära sig svenska eller att bli undervisad i språket? : sjätteklassares och lärares uppfattningar om aktörskap i svenskinlärningen

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee kuudesluokkalaisten toimijuutta ruotsin kielen oppimisessa. Toimijuudella tarkoitan tässä tutkimuksessa oppilaan kykyä ja halua ohjata omaa oppimistaan hyödyntämällä aktiivisesti oppimisympäristön tarjoamia oppimismahdollisuuksia. Tutkimukseni pohjautuu sosiokulttuuriseen oppimiskäsitykseen ja ekologiseen käsitykseen kielenoppimisesta, joihin myös hyödyntämäni teoriat toimijuudesta perustuvat.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä käsityksiä kuudesluokkalaisilla oppilailla on toimijuudestaan ruotsin oppimisessa sekä mitä käsityksiä opettajilla on ilmiöstä, ja kuinka he pyrkivät edistämään oppilaiden toimijuuden kehittymistä opetuksessaan. Lähestyn toimijuutta viiden tutkimuskysymyksen avulla, joista kolme ensimmäistä selvittävät oppilaiden käsityksiä itsestään ja toimijuudestaan ruotsin oppimisessa: mitä työtapoja ja tehtävätyyppejä oppilaat pitävät hyödyllisinä, millainen rooli heillä on oppitunneilla sekä mitkä asiat vaikuttavat heidän toimijuuteensa positiivisesti ja mitkä negatiivisesti. Kahden viimeisen kysymyksen tavoitteena on selvittää opettajien käsityksiä toimijuudesta sekä vertailla niitä oppilaiden käsityksiin.

Tutkimusaineisto on kerätty kolmelta eri oppilasryhmältä (yht. 59 oppilasta) kolmesta eri koulusta Pirkanmaan alueelta sekä heidän ruotsinopettajiltaan. Oppilaiden käsityksiä olen kartoittanut kyselylomakkeella, kun taas opettajien käsityksiä olen tutkinut haastatteluiden avulla. Lisäksi olen havainnoinut oppilasryhmien oppitunteja saadakseni oman käsityksen ryhmien ja opettajien toiminnasta. Analyysimetodina olen käyttänyt fenomenografiaa, jossa olennaista on raportoida, mitä eri käsityksiä informanteilla on tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä.

Tutkimustulokseni osoittavat, että yli puolet kuudesluokkalaisista kokee vahvaa toimijuutta ja kertoo myös näyttävänsä sitä tunneilla. Kuitenkin aineistossa esiintyy myös oppilaita, jotka tuntevat vahvaa toimijuutta, mutta kertovat näyttävänsä sitä melko vähän, sekä oppilaita, joilla on negatiivinen käsitys toimijuudestaan. Tulosten perustella voidaan myös todeta, että mitä positiivisempi käsitys oppilaalla on toimijuudestaan, sitä useampia tehtävätyyppejä hän näkee hyödyllisenä oppimiselle. Oppilaiden käsityksen mukaan heidän toimijuuttansa edistävät sekä sisäiseen että ulkoiseen motivaatioon liittyvät tekijät, kun taas toimijuutta rajoittavat tekijät liittyvät useimmiten motivaation puutteeseen, alhaiseen vireystilaan tai sosiaalisiin tekijöihin luokassa. Tarkasteltaessa opettajien käsityksiä tulee ilmi, että kaikki kolme opettajaa yhdistävät toimijuuden oppilaan aktiiviseen rooliin oppimisessa, mutta heidän käsityksissään toimijuuden luonteesta esiintyy myös joitakin eroja. Lisäksi voidaan todeta, että oppilaiden ja opettajien käsitykset toimijuudesta ovat melko yhteneväisiä.