Täytäntöönpanoasetuksen mukainen kiinteistön käsite Suomen arvonlisäverotuksessa
Hoikkala, Jasmiini (2018)
2018
Vero-oikeus - Tax Law
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805141662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805141662
Tiivistelmä
Pro Gradu -tutkielman aihe on neuvoston täytäntöönpanoasetuksen 1042/2013 mukaisen kiinteistön määritelmän vaikutukset kiinteistöihin liittyvään arvonlisäverotukseen Suomessa. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka uudistettua AVL 28 §:ää tulisi tulkita ja millaisia vaikutuksia tällä muutoksella on kiinteistöjen arvonlisäverotukseen. Tutkielmassa eritellään tilanteet, joihin muutoksella oli vaikutuksia ja jotka jäivät vastaavasti muutoksen ulkopuolelle. Lisäksi arvioidaan muutokseen liittyviä merkittävimpiä tulkinnanvaraisuuksia ja vertaillaan niiden vaihtoehtoisia tulkintavaihtoehtoja.
Tutkimus on oikeusdogmaattinen. Tulkintaopilliselta kannalta tutkitaan säännösmuutosten mahdollisia tulkintavaihtoehtoja ja arvioidaan tulkinta-argumenttien keskinäistä painoarvoa. Systematisointia sovelletaan arvioitaessa muutoksen seurauksena muodostuneita uudenlaisia johdonmukaisuuksia, kahtiajakoja ja ristiriitaisuuksia. Tärkeimmät aineistot ovat AVL, HE 110/2016 vp, Euroopan komission antamat selittävät huomautukset sekä oikeuskäytäntö.
Kiinteistön määritelmä on perusta kaikkien kiinteistöihin liittyvien arvonlisäverosäännösten soveltamiselle. Täytäntöönpanoasetuksen myötä kiinteistön määritelmä laajeni kattamaan myös erityistä toimintaa palvelevat pysyvästi asennetut koneet, osat ja laitteet. Muutos vaikuttaa kiinteistöluovutusten verovapauden, rakentamispalvelun oman käytön verotuksen ja kiinteistöinvestointien tarkistusmenettelyn soveltamisalaan sekä kiinteistöihin liittyvien palveluiden myyntimaan määräytymiseen. Muutoksen ulkopuolelle rajattiin rakennusalan käännetty verovelvollisuus, koneiden, osien ja laitteiden vuokraus kiinteistön mukana ja kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön verotus.
Tutkimuksessa todetaan, että täytäntöönpanoasetuksen mukainen kiinteistömääritelmä vahvisti EU-oikeuden merkitystä AVL:n tulkinnassa entisestään. Muutos on laaja ja tuotti suuren joukon uusia tulkintakysymyksiä. Erityisesti pysyvän asennuksen arviointi koneen siirtämisestä rakennukselle aiheutuvien tuhojen ja muutosten kannalta on Suomen arvonlisäverotuksessa uusi lähestymistapa. Muutos jäänee taloudellisilta vaikutuksiltaan pieneksi. Sekä verovelvolliselle että Verohallinnolle aiheutuva hallinnollinen kuormitus lisääntyi. Esimerkiksi suomalainen yritys voi aiempaa useammassa tilanteessa joutua hakeutumaan arvonlisäverovelvolliseksi toisessa jäsenvaltiossa.
Tutkimus on oikeusdogmaattinen. Tulkintaopilliselta kannalta tutkitaan säännösmuutosten mahdollisia tulkintavaihtoehtoja ja arvioidaan tulkinta-argumenttien keskinäistä painoarvoa. Systematisointia sovelletaan arvioitaessa muutoksen seurauksena muodostuneita uudenlaisia johdonmukaisuuksia, kahtiajakoja ja ristiriitaisuuksia. Tärkeimmät aineistot ovat AVL, HE 110/2016 vp, Euroopan komission antamat selittävät huomautukset sekä oikeuskäytäntö.
Kiinteistön määritelmä on perusta kaikkien kiinteistöihin liittyvien arvonlisäverosäännösten soveltamiselle. Täytäntöönpanoasetuksen myötä kiinteistön määritelmä laajeni kattamaan myös erityistä toimintaa palvelevat pysyvästi asennetut koneet, osat ja laitteet. Muutos vaikuttaa kiinteistöluovutusten verovapauden, rakentamispalvelun oman käytön verotuksen ja kiinteistöinvestointien tarkistusmenettelyn soveltamisalaan sekä kiinteistöihin liittyvien palveluiden myyntimaan määräytymiseen. Muutoksen ulkopuolelle rajattiin rakennusalan käännetty verovelvollisuus, koneiden, osien ja laitteiden vuokraus kiinteistön mukana ja kiinteistöhallintapalveluiden oman käytön verotus.
Tutkimuksessa todetaan, että täytäntöönpanoasetuksen mukainen kiinteistömääritelmä vahvisti EU-oikeuden merkitystä AVL:n tulkinnassa entisestään. Muutos on laaja ja tuotti suuren joukon uusia tulkintakysymyksiä. Erityisesti pysyvän asennuksen arviointi koneen siirtämisestä rakennukselle aiheutuvien tuhojen ja muutosten kannalta on Suomen arvonlisäverotuksessa uusi lähestymistapa. Muutos jäänee taloudellisilta vaikutuksiltaan pieneksi. Sekä verovelvolliselle että Verohallinnolle aiheutuva hallinnollinen kuormitus lisääntyi. Esimerkiksi suomalainen yritys voi aiempaa useammassa tilanteessa joutua hakeutumaan arvonlisäverovelvolliseksi toisessa jäsenvaltiossa.