Suomalaisten arvot ja luottamus : tutkimus poliittisten arvojen vaikutuksesta poliittiseen luottamukseen vuosina 2000 ja 2009
Ala-Lahti, Henri (2018)
Ala-Lahti, Henri
2018
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805141660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805141660
Tiivistelmä
Poliittisen luottamuksen on todettu laskeneen merkittävästi teollistuneissa maissa viimeisten vuosikymmenten aikana. Poliittisen luottamuksen vähenemisen on arveltu jatkuessaan laskevan kansalaisten uskoa yhteiskunnan instituutioihin ja toimijoihin, ja johtavan jopa demokratian kriisin. Poliittiseen luottamukseen vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltu politiikan tutkimuksessa melko paljon, mutta arvojen vaikutus luottamuksen muodostumisessa on jäänyt vähemmälle huomiolle – siitäkin huolimatta, että monet tutkijat ovat esittäneet oletuksia arvojen merkityksestä.
Tarkastelen tässä tutkielmassa kolmen arvoasetelman vaikutusta suomalaisten poliittiseen luottamukseen. Nämä arvoasetelmat ovat materialismi–postmaterialismi, maallisuus–uskonnollisuus ja vasemmistolaisuus–oikeistolaisuus. Kaksi ensin mainittua valikoituivat mukaan Ronald Inglehartin postmodernisaatioteorian (1997) pohjalta. Vasemmisto–oikeisto-jaottelu puolestaan edustaa ns. vanhassa politiikassa vallinneita, yhteiskunnan järjestämiseen liittyviä arvoja, joiden voidaan katsoa olevan yhä merkittäviä kansalaisten arvoasetelmissa.
Tutkin arvoasetelmien vaikutusta kuvailevien tarkastelujen ja binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla. Aineistoina käytän Suomessa vuosina 2000 ja 2009 kerättyjä European Values Study -kyselytutkimuksia.
Analyysin tulosten perusteella voidaan sanoa, että arvoasetelmilla on vain heikko yhteys poliittisen luottamuksen tasoon. Materialistiset ja postmaterialistiset arvot eivät selitä poliittisen luottamuksen vaihtelua lainkaan vuosina 2000 ja 2009. Vuoden 2000 aineistossa vasemmistolaisilla arvoilla on luottamusta hieman alentava vaikutus, kun taas vahvasti uskonnollisten luottamus on jossain määrin suurempaa kuin hieman uskonnollisilla vastaajilla. Toisaalta ei-uskonnollisten vastaajien luottamus ei kuitenkaan ole uskonnollisten luottamusta pienempää, joten uskonnollisuuden vaikutus jää vähäiseksi.
Poliittiseen luottamukseen vaikuttavat arvoasetelmia huomattavammin vastaajan kiinnostuneisuus politiikkaa kohtaan ja heidän luottamuksensa muita ihmisiä kohtaan. Selvimpinä poliittisen luottamuksen tasoon vaikuttavina tekijöinä ovat tulosten perusteella vastaajien käsitykset instituutioiden suoriutumisesta, eli heidän tyytyväisyytensä hallituksen toimintaan sekä demokratian toimivuuteen Suomessa.
Tarkastelen tässä tutkielmassa kolmen arvoasetelman vaikutusta suomalaisten poliittiseen luottamukseen. Nämä arvoasetelmat ovat materialismi–postmaterialismi, maallisuus–uskonnollisuus ja vasemmistolaisuus–oikeistolaisuus. Kaksi ensin mainittua valikoituivat mukaan Ronald Inglehartin postmodernisaatioteorian (1997) pohjalta. Vasemmisto–oikeisto-jaottelu puolestaan edustaa ns. vanhassa politiikassa vallinneita, yhteiskunnan järjestämiseen liittyviä arvoja, joiden voidaan katsoa olevan yhä merkittäviä kansalaisten arvoasetelmissa.
Tutkin arvoasetelmien vaikutusta kuvailevien tarkastelujen ja binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla. Aineistoina käytän Suomessa vuosina 2000 ja 2009 kerättyjä European Values Study -kyselytutkimuksia.
Analyysin tulosten perusteella voidaan sanoa, että arvoasetelmilla on vain heikko yhteys poliittisen luottamuksen tasoon. Materialistiset ja postmaterialistiset arvot eivät selitä poliittisen luottamuksen vaihtelua lainkaan vuosina 2000 ja 2009. Vuoden 2000 aineistossa vasemmistolaisilla arvoilla on luottamusta hieman alentava vaikutus, kun taas vahvasti uskonnollisten luottamus on jossain määrin suurempaa kuin hieman uskonnollisilla vastaajilla. Toisaalta ei-uskonnollisten vastaajien luottamus ei kuitenkaan ole uskonnollisten luottamusta pienempää, joten uskonnollisuuden vaikutus jää vähäiseksi.
Poliittiseen luottamukseen vaikuttavat arvoasetelmia huomattavammin vastaajan kiinnostuneisuus politiikkaa kohtaan ja heidän luottamuksensa muita ihmisiä kohtaan. Selvimpinä poliittisen luottamuksen tasoon vaikuttavina tekijöinä ovat tulosten perusteella vastaajien käsitykset instituutioiden suoriutumisesta, eli heidän tyytyväisyytensä hallituksen toimintaan sekä demokratian toimivuuteen Suomessa.