Kaffeporo och kaffesump : om användning av ett urval finlandssvenska och sverigesvenska matord
Mansikka, Sanna (2018)
2018
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Scandinavian Languages
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805141659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805141659
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää valittujen ruokasanojen käyttöä suomenruotsissa ja ruotsinruotsissa. Pääaineiston tutkimuksessani muodostavat suomenruotsalaisten ja ruotsinruotsalaisten informanttien antamat vastaukset, joiden perusteella tarkastelen, miten informantit tuntevat valittuja suomen- ja ruotsinruotsalaisia ruokasanoja. Erityisen kiinnostunut olen nuorien suomenruotsalaisten informanttien sanastontuntemuksesta.
Olen valinnut sellaisia suomenruotsalaisia ruokasanoja, jotka eroavat ruotsinruotsin vastaavista ruokasanoista. Lähteinä olen käyttänyt Charlotta af Hällströmin ja Mikael Reuterin sanakirjaa Finlandssvensk ordbok (2000) ja Hugo Bergrothin teosta Finlandssvenska (1992). Lähteiden pohjalta olen tehnyt neljä kyselyä. Ensimmäinen kysely tehtiin keväällä 2002 ja toinen, hieman laajempi kysely syksyllä 2005 ja toistamiseen keväällä 2006. Viimeinen kysely tehtiin syksyllä 2017. Viimeisessä ja vuoden 2002 kyselyssä oli samantyyppinen informanttiryhmä: erään kielisaarekkeen ruotsinkielisen koulun oppilaat.
Tutkimukseni osoittaa, että suomenruotsalaisten ja ruotsinruotsalaisten sanojen käyttö eroaa: osaa valitsemistani suomenruotsalaisista sanoista käytetään myös Ruotsissa ja ruotsinruotsalaisia sanoja Suomessa. Osa sanakirjan Finlandssvensk ordbok suosituksista ja alueellisesta jaottelusta eroaa saamistani tuloksista. Kaikki sanat eivät ole yhtä käyttökelpoisia: on olemassa ruotsinruotsalaisia sanoja ja ilmaisuja, joita suomenruotsalaiset eivät ymmärrä ja toisin päin. Kielisaarekkeen ruotsinkielisen koulun oppilaiden osalta sanasto on muuttumassa enemmän ruotsinruotsin suuntaan, oppilaat käyttivät enemmän ruotsinruotsalaisia ruokasanoja kuin vastaavia suomenruotsalaisia sanoja.
Olen valinnut sellaisia suomenruotsalaisia ruokasanoja, jotka eroavat ruotsinruotsin vastaavista ruokasanoista. Lähteinä olen käyttänyt Charlotta af Hällströmin ja Mikael Reuterin sanakirjaa Finlandssvensk ordbok (2000) ja Hugo Bergrothin teosta Finlandssvenska (1992). Lähteiden pohjalta olen tehnyt neljä kyselyä. Ensimmäinen kysely tehtiin keväällä 2002 ja toinen, hieman laajempi kysely syksyllä 2005 ja toistamiseen keväällä 2006. Viimeinen kysely tehtiin syksyllä 2017. Viimeisessä ja vuoden 2002 kyselyssä oli samantyyppinen informanttiryhmä: erään kielisaarekkeen ruotsinkielisen koulun oppilaat.
Tutkimukseni osoittaa, että suomenruotsalaisten ja ruotsinruotsalaisten sanojen käyttö eroaa: osaa valitsemistani suomenruotsalaisista sanoista käytetään myös Ruotsissa ja ruotsinruotsalaisia sanoja Suomessa. Osa sanakirjan Finlandssvensk ordbok suosituksista ja alueellisesta jaottelusta eroaa saamistani tuloksista. Kaikki sanat eivät ole yhtä käyttökelpoisia: on olemassa ruotsinruotsalaisia sanoja ja ilmaisuja, joita suomenruotsalaiset eivät ymmärrä ja toisin päin. Kielisaarekkeen ruotsinkielisen koulun oppilaiden osalta sanasto on muuttumassa enemmän ruotsinruotsin suuntaan, oppilaat käyttivät enemmän ruotsinruotsalaisia ruokasanoja kuin vastaavia suomenruotsalaisia sanoja.