Henkivakuuttamisen tulevaisuus Suomessa - sääntelyn vaikutukset

Abstract

Henkivakuutukset ja näitä tarjoavat yhtiöt näyttelevät merkittävää roolia osana suomalaisen hyvinvointivaltion ja sosiaaliturvan kokonaisuutta. Yksityisillä vakuutuksilla kuolemaan varautuminen ja säästäminen mahdollistavat lisävarautumisen ja lakisääteisen turvan täydentämisen. Tällaisiksi elämän ja kuoleman varalta turvaa tarjoaviksi henkivakuutustuotteiksi voidaan lukea riskihenkivakuutus, säästövakuutukset, lisäeläkevakuutukset sekä osittain myös kapitalisaatiosopimukset. Yhteiskunnallisista hyödyistä huolimatta kyseiset tuotteet ovat olleet alati tiukkenevan sääntelyn alla, mikä on luonut haasteita niin yhtiöille kuin myös asiakkaille.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miltä henkivakuutuskentän nykytila ja tulevaisuus näyttävät yksilöiden varautumisen ja yhtiöiden toimintaedellytysten kannalta sekä löytää kehitysehdotuksia henkivakuutusten kansallisen sääntelyn osalta. Lisäksi pyritään arvioimaan, millaisia vaikutuksia vuoden 2018 alusta täysimääräisesti voimaan tulleella perintö- ja lahjaverolain uudistuksella on henkivakuutusten osalta. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla henkivakuutussektorin ja alan sääntelyn asiantuntijoita. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina vuoden 2017 lopulla ja vuoden 2018 alussa.

Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että vaikka henkivakuuttamisen toimintaympäristö on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä, kehityssuunta on pitkään ollut heikkenemään päin eikä sääntelyn osalta ole näkyvissä selkeitä muutoksia parempaan. Henkivakuutusturvan osalta Suomi on vakavasti alivakuutettu maa, jolloin yksityisen varautumiseen kannustaminen olisi äärimmäisen tärkeää – varsinkin, kun esimerkiksi kuolemanriskin toteutuessa julkinen turva on hyvin vaatimaton. Lisäksi alati muuttuva sääntely kuormittaa yhtiöitä monin tavoin ja aiheuttaa haasteita myös asiakkaille sekä yhtiöiden ja asiakkaiden väliselle luottamukselle. Perintö- ja lahjaverolain uudistus sen sijaan ei yksinään ole vaikutuksiltaan merkittävä, mutta joka tapauksessa turvautumisen kannusteiden kannalta vääränsuuntainen.

Pitkällä aikavälillä voidaan havaita jonkinlaista keinotekoista vastakkainasettelua lakisääteisen turvan ja yksityisen varautumisen välillä. Niin poliitikot kuin kansalaisetkin kokevat monesti kaiken yksityisen varautumisen varakkaiden etuoikeutena ja kokevat lisäturvaamisen uhkaavan julkisen turvan legitimiteettiä. Asiantuntijoiden mukaan tilanne ei kuitenkaan ole tämänkaltainen. Yksityiseen varautumiseen tulisi kannustaa esimerkiksi lisäeläkevakuuttamisen ehtojen kevennyksillä sekä riskihenkivakuuttamisen veroedun palauttamisella. Tärkeää olisi myös stabilisoida sääntely-ympäristö ja keskittyä huolelliseen lainvalmisteluun sekä sääntelyn ennakoitavuuteen ja johdonmukaisuuteen.