Tulkki ja omatoiminen oppiminen : tulkin omatoimisen oppimisen materiaalien vertaileva analyysi
Kiihamäki, Jarka (2018)
Kiihamäki, Jarka
2018
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805141653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805141653
Kuvaus
English summary: Interpreter and self-teaching : a comparative analysis of self - teaching materials for interpreters
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tulkin mahdollisuuksia omatoimiseen opiskeluun. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen opetusmateriaali on tulkin omatoimiseen opiskeluun soveliasta, ja kuinka eri kirjat toimivat omatoimisen opiskelun materiaalina. Tutkielmassa tehdään viidestä eri tulkkauksen opettamiseen käytettävästä kirjasta vertaileva analyysi, joka perustuu erilaisiin piirteisiin, joita sovelletaan omatoimisen opiskelun materiaalissa. Analyysin myötä pyritään löytämään vahvuuksia ja heikkouksia kirjallisuudessa, jota tulkki käyttää omatoimiseen oppimiseen.
Tutkielmassa luodaan katsaus tulkin tarpeeseen jatkaa kouluttautumista ja oppimista muodollisen koulutuksen päätyttyä. Tulkeilla havaitaan olevan jatkuva tarve kehittyä, oppia ja kouluttautua lisää läpi työelämän. Tämän tarpeen perusteella tutkielmassa luodaan katsaus omatoimiseen oppimiseen ja sen erilaisiin muotoihin, ja kuinka tulkki voi toteuttaa sitä. Lopulta tutkielma tarkastelee, millaista omatoimisen opiskelun materiaalin pitäisi olla, ja kuinka näitä ominaisuuksia voi soveltaa tulkin omatoimisen opiskelun materiaaliin. Tutkielma luo mallin kahdestatoista piirteestä, joita omatoimisen opiskelun materiaalin kirjat pitäisi sisältää, ja vertailevassa analyysissä tarkastellaan, kuinka tutkielmaan valitut kirjat toteuttavat näitä piirteitä.
Tutkielmassa vertaillaan viittä eri kirjaa, jotka ovat tarkoitettu tai jotka ovat sovellettavissa tulkin omatoimiseen opiskeluun. Kirjat käsittelevät tulkkauksen opettamista, ja sisältävät harjoituksia sekä käytännön vinkkejä tulkkaustoimintaan. Vertailussa käytettävät kirjat ovat Andrew Gilliesin Conference Interpreting: A Student’s Practice Book (2013), Roderick Jonesin Conference Interpreting Explained (2002), Holly Mikkelsonin Introduction to Court Interpreting (2000), James Nolanin Interpretation: Techniques and Exercises (2005) sekä Valerie Taylor-Bouladonin Conference Interpreting: Principles and Practice (2011).
Vertailevan analyysin myötä ilmenee, että kirjat toimivat tulkin omatoimisen opiskelun materiaalina eri tavoin. Osa kirjoista on huomattavasti enemmän harjoituspainotteisia, kun osa painottaa enemmän muita ominaisuuksia. Parhaiten kirjoissa toteutetaan loogista opetusjärjestystä ja toimivaa sisäistä rakennetta. Puutteellisin piirre kirjoissa on itsearviointikeinojen tarjoaminen, joka on tärkeä piirre omatoimiselle opiskelijalle.
Tutkielmassa luodaan katsaus tulkin tarpeeseen jatkaa kouluttautumista ja oppimista muodollisen koulutuksen päätyttyä. Tulkeilla havaitaan olevan jatkuva tarve kehittyä, oppia ja kouluttautua lisää läpi työelämän. Tämän tarpeen perusteella tutkielmassa luodaan katsaus omatoimiseen oppimiseen ja sen erilaisiin muotoihin, ja kuinka tulkki voi toteuttaa sitä. Lopulta tutkielma tarkastelee, millaista omatoimisen opiskelun materiaalin pitäisi olla, ja kuinka näitä ominaisuuksia voi soveltaa tulkin omatoimisen opiskelun materiaaliin. Tutkielma luo mallin kahdestatoista piirteestä, joita omatoimisen opiskelun materiaalin kirjat pitäisi sisältää, ja vertailevassa analyysissä tarkastellaan, kuinka tutkielmaan valitut kirjat toteuttavat näitä piirteitä.
Tutkielmassa vertaillaan viittä eri kirjaa, jotka ovat tarkoitettu tai jotka ovat sovellettavissa tulkin omatoimiseen opiskeluun. Kirjat käsittelevät tulkkauksen opettamista, ja sisältävät harjoituksia sekä käytännön vinkkejä tulkkaustoimintaan. Vertailussa käytettävät kirjat ovat Andrew Gilliesin Conference Interpreting: A Student’s Practice Book (2013), Roderick Jonesin Conference Interpreting Explained (2002), Holly Mikkelsonin Introduction to Court Interpreting (2000), James Nolanin Interpretation: Techniques and Exercises (2005) sekä Valerie Taylor-Bouladonin Conference Interpreting: Principles and Practice (2011).
Vertailevan analyysin myötä ilmenee, että kirjat toimivat tulkin omatoimisen opiskelun materiaalina eri tavoin. Osa kirjoista on huomattavasti enemmän harjoituspainotteisia, kun osa painottaa enemmän muita ominaisuuksia. Parhaiten kirjoissa toteutetaan loogista opetusjärjestystä ja toimivaa sisäistä rakennetta. Puutteellisin piirre kirjoissa on itsearviointikeinojen tarjoaminen, joka on tärkeä piirre omatoimiselle opiskelijalle.