Ruokaohjeiden käännösten käytettävyys : suomennettujen ruokaohjeiden heuristinen arviointi
Suominen, Selja (2018)
2018
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805111649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805111649
Kuvaus
Deutsche Kurzfassung: Gebrauchstauglichkeit der übersetzten Kochrezepte – Die heuristische Evaluation der ins Finnische übersetzten Kochrezepte
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan saksankielisten ruokaohjeiden suomennoksia käyttäjäkeskeisen kääntämisen näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, kuinka käytettäviä ruokaohjeiden käännökset ovat ja millaisia käytettävyyteen vaikuttavia huomioita ruokaohjeiden suomennoksista nousee esille. Ruokaohjeita käytetään tiettyyn lopputulokseen pääsemiseksi eli valmiin ruoan aikaansaamiseksi, joten niiden tulee olla käytettävyydeltään hyviä. Koska ruokaohjeet ovat käyttötekstejä ja ruokaohjeiden tekstilaji on pitkälti konventionaalistunut, oletuksena on, että ruokaohjeiden käännösten käytettävyys on hyvä. Ruokaohjeiden konventiot vaihtelevat kuitenkin kulttuureittain, joten käännöksissä saattaa esiintyä lähtökulttuurista ja -kielestä johtuvaa kielellistä häiriötä.
Tutkielmassa tarkastellaan kahtatoista suomennettua ruokaohjetta. Aineistoksi valitut ruokaohjeet ovat kolmesta eri ruokaohjekirjasta, jotka on tarkoitettu kotona ruokaa laittaville. Ammattikäyttöön ja tiettyjen ruoanlaiton ja leivonnan erikoistarkoituksiin tarkoitetut ruokaohjeet on ra-jattu tutkielman ulkopuolelle. Suojasen, Koskisen ja Tuomisen (2015, 90) luomien käännösten käytettävyyden tarkasteluun tarkoitettujen heuristiikkojen pohjalta on luotu heuristiikat, jotka sopivat ruokaohjeiden käännösten käytettävyyden tutkimiseen. Tutkielman aineistona olevien käännösten käytettävyyttä tarkastellaan näiden luotujen heuristiikkojen avulla.
Tarkasteltavat 12 suomennettua ruokaohjetta ovat käytettävyydeltään hyviä ja melkein kaikkien avulla on mahdollista valmistaa onnistuneesti kyseessä oleva ruoka. Muutamassa tapauksessa ruoan valmistus saattaisi estyä, sillä neljässä suomennoksessa mittayksiköt eivät ole suomenkielisten ruokaohjeiden konventioiden mukaisia. Tämä voi aiheuttaa käyttäjälle vaikeuksia ruoan valmistamisessa. Suurin osa esille nousseista käytettävyyteen liittyvistä huomioista liittyy ruokaohjeiden konventioihin niin ilmaisujen, mittayksiköiden kuin ruoanvalmistustapojenkin suhteen. Aineiston käännöksissä oli joitakin ruoanvalmistustapoja, jotka eivät olleet linjassa kulttuurisen kontekstinsa kanssa ja asioita, joissa oli lähtötekstin vaikutusta.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että käytettävyyden huomioon ottaminen on ruokaohjeita käännettäessä tärkeää, sillä ruokaohjeen käytettävyys heikkenee, mikäli käännökseen päätyy esimerkiksi lähtötekstin vaikutuksesta kohdekulttuurin konventioiden vastaisia ilmaisuja. Tärkeää on myös kääntäjän oma kokemus ja tietotaito ruoanlaitosta ja leivonnasta, sillä se auttaa kääntäjää ruoka-aineiden ominaisuuksien tunnistamisessa sekä lähtötekstistä etääntymisessä, jotta sujuvan käännöksen tuottaminen on mahdollista.
Tutkielmassa tarkastellaan kahtatoista suomennettua ruokaohjetta. Aineistoksi valitut ruokaohjeet ovat kolmesta eri ruokaohjekirjasta, jotka on tarkoitettu kotona ruokaa laittaville. Ammattikäyttöön ja tiettyjen ruoanlaiton ja leivonnan erikoistarkoituksiin tarkoitetut ruokaohjeet on ra-jattu tutkielman ulkopuolelle. Suojasen, Koskisen ja Tuomisen (2015, 90) luomien käännösten käytettävyyden tarkasteluun tarkoitettujen heuristiikkojen pohjalta on luotu heuristiikat, jotka sopivat ruokaohjeiden käännösten käytettävyyden tutkimiseen. Tutkielman aineistona olevien käännösten käytettävyyttä tarkastellaan näiden luotujen heuristiikkojen avulla.
Tarkasteltavat 12 suomennettua ruokaohjetta ovat käytettävyydeltään hyviä ja melkein kaikkien avulla on mahdollista valmistaa onnistuneesti kyseessä oleva ruoka. Muutamassa tapauksessa ruoan valmistus saattaisi estyä, sillä neljässä suomennoksessa mittayksiköt eivät ole suomenkielisten ruokaohjeiden konventioiden mukaisia. Tämä voi aiheuttaa käyttäjälle vaikeuksia ruoan valmistamisessa. Suurin osa esille nousseista käytettävyyteen liittyvistä huomioista liittyy ruokaohjeiden konventioihin niin ilmaisujen, mittayksiköiden kuin ruoanvalmistustapojenkin suhteen. Aineiston käännöksissä oli joitakin ruoanvalmistustapoja, jotka eivät olleet linjassa kulttuurisen kontekstinsa kanssa ja asioita, joissa oli lähtötekstin vaikutusta.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että käytettävyyden huomioon ottaminen on ruokaohjeita käännettäessä tärkeää, sillä ruokaohjeen käytettävyys heikkenee, mikäli käännökseen päätyy esimerkiksi lähtötekstin vaikutuksesta kohdekulttuurin konventioiden vastaisia ilmaisuja. Tärkeää on myös kääntäjän oma kokemus ja tietotaito ruoanlaitosta ja leivonnasta, sillä se auttaa kääntäjää ruoka-aineiden ominaisuuksien tunnistamisessa sekä lähtötekstistä etääntymisessä, jotta sujuvan käännöksen tuottaminen on mahdollista.