Korruptio ja mittaamisen problematiikka
Hellgren, Marjatta (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Hellgren, Marjatta
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805111647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805111647
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan korruption ulottuvuuksia ja määritelmiä sekä kuvataan ilmiön mittaamista ja käytetyimpiä korruptiomittareita. Tavoitteena on tuottaa ymmärrys ja kokonaiskuva ilmiön mittaamisen ja mittareiden problematiikasta ja problematiikan mahdollisista vaikutuksista mittaustuloksiin. Tätä tarkastellaan kuvaamalla yleisesti käytössä olevat korruption mittaamisen menetelmät ja mittarit sekä arvioimalla korruptiomittareiden soveltuvuutta ilmiön mittaamiseen.
Korruptiotutkimus on tärkeää, koska korruptio vaikuttaa negatiivisesti lähes jokaisella yhteiskunnan sektorilla. Ilmiö esimerkiksi heikentää kasvua, demokratiaa sekä kansalaisten luottamusta hallintoa kohtaan sekä aiheuttaa eriarvoisuutta ja rapauttaa instituutioita. Korruptio köyhdyttää köyhiä entisestään. Korruption mittauksen avulla voidaan saada tietoa korruption tasoista, vaikutuksista ja niiden vaihteluista sekä antikorruptiotoimien onnistumisesta. Mittaaminen pitää korruption poliittisilla agendoilla sekä kasvattaa kansalaisten tietoisuutta.
Tutkimus osoittaa, että korruptiota voidaan mitata, joskin mittaaminen on melko epätarkkaa ja altista virheille. Korruption mittaamisen problematiikka voidaan summata liittyvän ilmiön määrittelemisen vaikeuteen, mittauksessa käytettävän tiedon perusteisiin sekä mittareiden vuosittaisiin muutoksiin. Korruption kompleksisen luonteen vuoksi mittaria, jossa yhdistyisi edustava otos, kattavuus ja aukoton metodi vertailtavien arviointien tuottamiseksi, ei olla vielä onnistuttu kehittämään. Korruption mittaus pohjautuu usein havaintoperusteiseen tietoon, mutta mittaavatko havainnot korruptiota itsessään vai mielipiteitä ilmiöstä? Mittareiden luotettavuutta on tärkeä arvioida myös niiden metodien ja tekniikoiden kuin myös mittauksien toistettavuuden kautta. Tutkimuksessa mukana olleiden mittareiden tiedonlähteet, mukana olevien maiden määrä sekä metodit vaihtelevat vuosittain ja näin ollen tulosten paikkansapitävyyttä ja vertailukelpoisuutta on syytä tutkia.
Korruptiotutkimus on tärkeää, koska korruptio vaikuttaa negatiivisesti lähes jokaisella yhteiskunnan sektorilla. Ilmiö esimerkiksi heikentää kasvua, demokratiaa sekä kansalaisten luottamusta hallintoa kohtaan sekä aiheuttaa eriarvoisuutta ja rapauttaa instituutioita. Korruptio köyhdyttää köyhiä entisestään. Korruption mittauksen avulla voidaan saada tietoa korruption tasoista, vaikutuksista ja niiden vaihteluista sekä antikorruptiotoimien onnistumisesta. Mittaaminen pitää korruption poliittisilla agendoilla sekä kasvattaa kansalaisten tietoisuutta.
Tutkimus osoittaa, että korruptiota voidaan mitata, joskin mittaaminen on melko epätarkkaa ja altista virheille. Korruption mittaamisen problematiikka voidaan summata liittyvän ilmiön määrittelemisen vaikeuteen, mittauksessa käytettävän tiedon perusteisiin sekä mittareiden vuosittaisiin muutoksiin. Korruption kompleksisen luonteen vuoksi mittaria, jossa yhdistyisi edustava otos, kattavuus ja aukoton metodi vertailtavien arviointien tuottamiseksi, ei olla vielä onnistuttu kehittämään. Korruption mittaus pohjautuu usein havaintoperusteiseen tietoon, mutta mittaavatko havainnot korruptiota itsessään vai mielipiteitä ilmiöstä? Mittareiden luotettavuutta on tärkeä arvioida myös niiden metodien ja tekniikoiden kuin myös mittauksien toistettavuuden kautta. Tutkimuksessa mukana olleiden mittareiden tiedonlähteet, mukana olevien maiden määrä sekä metodit vaihtelevat vuosittain ja näin ollen tulosten paikkansapitävyyttä ja vertailukelpoisuutta on syytä tutkia.