Adverse neurodevelopmental outcome in childhood after moderate and late preterm birth : A nationwide register study

Abstract

Taustaa: Kohtalaisen ennenaikaisesti (raskausviikot 32+0-33+6) ja hieman ennenaikaisesti (raskausviikot 34+0-36+6) syntyneet lapset muodostavat yhteensä yli 80% kaikista ennenaikaisesti (alle 37 raskausviikkoa) syntyneistä lapsista. Hyvin ennenaikaiseen syntymään (alle 32 raskausviikkoa) on osoitettu liittyvän lisääntynyt neurologisten ongelmien, kuten CP-vamman ja lisääntyneen kehityksen viiveen vaara. Huoli myös isompien keskosten mahdollisista ennenaikaisuuteen liittyvistä neurologisen kehityksen ongelmista on lisääntynyt.

Tutkimuksen tarkoitus: Selvittää ja verrata kohtalaisen ja hieman ennenaikaisesti syntyneiden keskosten CP-vamman, kehitysvamman, epilepsian ja aistivammojen ilmaantuvuutta ja mahdollisia ennustavia tekijöitä ja verrata näitä hyvin ennenaikaisesti syntyneiden keskosten ja täysiaikaisena (>37 raskausviikkoa) syntyneiden lasten neurologisen vamman ilmaantuvuuteen ja riskitekijöihin.

Menetelmät: Tutkimus on kansallinen rekisteritutkimus, johon otettiin mukaan kaikki Suomessa syntymärekisterin tietojen mukaan vuosina 1991–2008 syntyneet lapset (n=1,039,263). Tutkimuksesta suljettiin pois ne lapset, joilta puuttui tieto raskaudenkestosta (n=5,520), jotka kuolivat ennen yhden vuoden ikää (n=2,659) ja ne, joilla oli jokin merkittävä synnynnäinen epämuodostuma (n=13,007). Lopulliseen analyysiin otettiin mukaan 1,018,256 lasta (98.0% kaikista) ja heidät jaettiin neljään ryhmään raskausviikkojen perusteella: hyvin ennenaikaiset (n=6,329), kohtalaisen ennenaikaiset (n=6,796), hieman ennenaikaiset (n=39,928) ja täysiaikaiset (n=965,203). Rekisteritietoja yhdistämällä selvitettiin CP-vamman, epilepsian, kehitysvamman ja aistivammojen ilmaantuvuutta eri raskausviikkoryhmissä lapsuusiässä. Lisäksi monimuuttuja-analyysillä selvitettiin sairautta selittäviä raskaudenaikaisia sekä synnytykseen ja vastasyntyneisyyskauteen liittyviä riskitekijöitä.

Tulokset: CP-vamman, kehitysvamman, epilepsian ja aistivammojen ilmaantuvuus vähenee raskausviikkojen lisääntyessä. CP-vamman ilmaantuvuus oli 24-kertainen kohtalaisen ja kuusinkertainen hieman ennenaikaisesti syntyneillä verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin lapsiin. Kohtalaisen ja hieman ennenaikaiseen syntymään liittyy suurentunut riski CP-vammaan, epilepsiaan ja näön poikkeavuuksiin sekä sokeuteen verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin lapsiin. Lisäksi hieman ennenaikaisesti syntyneillä on enemmän kuulovammoja. Ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla ei näyttäisi olevan merkitsevästi lisääntynyttä älyllisen kehitysvamman vaaraa täysiaikaisina syntyneisiin lapsiin verrattuna. Merkittävimpiä neurologista vammaa ennustavia tekijöitä ovat kallonsisäiset verenvuodot ja vastasyntyneisyyskauden kouristelu. Myös äidin raskaudenaikaisella tupakoinnilla näyttäisi olevan yhteys lapsen myöhäisempiin neurologisen kehityksen ongelmiin.

Johtopäätökset: Vaikka neurologisen kehityksen ongelmat ovat yleisempiä hyvin ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla, näyttäisi myös kohtalaisen ja hieman ennenaikainen syntymä lisäävän neurologisia ongelmia verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin lapsiin, erityisesti CP-vamman, epilepsian ja aistivammojen, mutta ei älyllisen kehitysvamman osalta.

Background: Moderately preterm (MP; gestational weeks 32+0–33+6) and late preterm (LP; 34+0–36+6 weeks) infants together comprise more than 80% of all prematurely (<37 weeks) born children. Very preterm birth (VP; <32 weeks) has been associated with an increased risk of neurodevelopmental disabilities, such as cerebral palsy (CP) and developmental delay. Since last decade, there has been growing concern about neurodevelopmental disabilities among MP and LP born children.

Objectives: The aim was to establish and compare incidences and risk factors of CP, intellectual disability (ID), epilepsy, and sensory impairments in MP and LP children to those in VP and term (>37 weeks) born children.

Methods: The national register study included all children born in Finland in 1991–2008 as per data on the Medical Birth Register (n=1,039,263). Infants with missing data on gestational age (GA; n=5,520), with any major congenital malformations (n=13,007), and who died before the age of one year (n=2,659) were excluded. The remaining 1,018,256 (98.0% of all) infants constituted the cohort for analysis and were analysed in four groups according to gestational age (GA), as follows: VP (n=6,329), MP (n=6,796), LP (n=39,928), and term (n=965,203). Incidences of CP, ID, epilepsy, and sensory impairments in childhood were assessed by linking the health register data. Antenatal, delivery-related, and neonatal factors predictive of neurodevelopmental disabilities were sought by multivariate analysis.

Results: The occurrences of CP, ID, epilepsy, and sensory impairments decreased with increasing GA. The incidence of cerebral palsy was 24-fold in MP and sixfold in LP infants compared with term infants. MP and LP births were associated with an increased risk of CP, epilepsy, and visual disturbances and blindness compared with term birth. Further, LP birth predicted an increased risk of hearing loss. Preterm birth seemed not to be associated with an increased risk of ID compared with term birth. The most significant predictors of neurodevelopmental disabilities were intracranial hemorrhages and convulsions during the neonatal period. Smoking during pregnancy also seemed to be associated with later neurodevelopmental problems in the offspring.

Conclusions: Although neurodevelopmental disabilities are more common after VP birth than in infants born at term, it seems that MP and LP births also are associated with an increased risk of CP, epilepsy, and sensory impairments, but not with ID.