Tutkimusaineistot tutkimusmetriikan kohteina
Nikkanen, Joonas (2018)
Nikkanen, Joonas
2018
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Higher Education Administration and Management
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-04-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805041638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805041638
Tiivistelmä
Tieteellisen tutkimuksen keskeisenä välittäjänä on pitkään toiminut tutkimustulosten julkaiseminen artikkeleina erilaisissa tieteellisissä julkaisusarjoissa. Tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan tuota pelkästään tutkimusjulkaisuja, vaan tutkijoiden tekemiä tutkimustuotoksia saattavat olla tutkimusjulkaisujen lisäksi esimerkiksi tutkimuksen pohjana toimivat tutkimusaineistot, tutkimusta ohjaavat tutkimusmetodit tai muut merkittävästi tutkijan työtä vaatineet tuotokset.
Tutkimuksen arvioinnissa laajasti hyödynnetty tutkimusmetriikka huomioi tällä hetkellä kattavasti tutkimustuotoksista pääasiassa tutkimusjulkaisut. Tutkimusmetriikan pohjana toimivat matemaattis-tilastolliset analyysit soveltuvatkin tutkimustoiminnan arvioinnissa lähinnä tutkimusjulkaisujen analysointiin. Sen sijaan tutkimusaineistojen tarkastelu tutkimusmetriikan keinoin on vähintäänkin haastavaa, sillä tutkimusmetriikan soveltamisesta tutkimusaineistoille ei ole olemassa vakiintuneita tapoja ja tutkimusaineistojen julkaiseminen poikkeaa tutkimusjulkaisujen perinteisemmistä käytännöistä.
Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan tutkimusaineistoja tutkimusmetriikan kohteina. Tutkielmassa keskitytään erityisesti siihen, onko tutkimusaineistoja mahdollista tarkastella tutkimusmetriikan näkökulmasta ja mitkä tutkimusaineistojen ominaisuudet tai muut tutkimusaineistoihin liittyvät tekijät asettavat haasteita tutkimusmetriikan toteuttamisen kannalta. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi tutkimusaineistojen tutkimusmetriikan mahdollisia dysfunktioita, jotka ovat usein läsnä tuloksellisuuden mittaamisessa.
Tutkielma tuo uutta tietoa paitsi tutkimusmetriikan alalle, mutta laajemmin myös tutkimuksen arviointia toteuttaville tahoille, kuten korkeakouluille, tutkimusrahoittajille ja muille tutkimusjärjestelmän toimijoille. Tutkielman tulosten myötä tutkimusaineistojen tutkimusmetriikkaa koskeviin haasteisiin on tarjolla eri kokonaisuudet havainnoiva luokittelu ja mittaamisen mahdolliset dysfunktiot ja näiden todennäköisyydet on selvitetty.
Tutkielman tutkimusmetodina toimii metasynteesi, joka on eräs systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muodoista. Aineistona tutkielmassa toimivat tutkimusaineistojen tutkimusmetriikkaa uutena ilmiönä pohtivat kansainväliset asiantuntijatyöryhmien raportit ja selvitykset.
Tutkimuksen arvioinnissa laajasti hyödynnetty tutkimusmetriikka huomioi tällä hetkellä kattavasti tutkimustuotoksista pääasiassa tutkimusjulkaisut. Tutkimusmetriikan pohjana toimivat matemaattis-tilastolliset analyysit soveltuvatkin tutkimustoiminnan arvioinnissa lähinnä tutkimusjulkaisujen analysointiin. Sen sijaan tutkimusaineistojen tarkastelu tutkimusmetriikan keinoin on vähintäänkin haastavaa, sillä tutkimusmetriikan soveltamisesta tutkimusaineistoille ei ole olemassa vakiintuneita tapoja ja tutkimusaineistojen julkaiseminen poikkeaa tutkimusjulkaisujen perinteisemmistä käytännöistä.
Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan tutkimusaineistoja tutkimusmetriikan kohteina. Tutkielmassa keskitytään erityisesti siihen, onko tutkimusaineistoja mahdollista tarkastella tutkimusmetriikan näkökulmasta ja mitkä tutkimusaineistojen ominaisuudet tai muut tutkimusaineistoihin liittyvät tekijät asettavat haasteita tutkimusmetriikan toteuttamisen kannalta. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi tutkimusaineistojen tutkimusmetriikan mahdollisia dysfunktioita, jotka ovat usein läsnä tuloksellisuuden mittaamisessa.
Tutkielma tuo uutta tietoa paitsi tutkimusmetriikan alalle, mutta laajemmin myös tutkimuksen arviointia toteuttaville tahoille, kuten korkeakouluille, tutkimusrahoittajille ja muille tutkimusjärjestelmän toimijoille. Tutkielman tulosten myötä tutkimusaineistojen tutkimusmetriikkaa koskeviin haasteisiin on tarjolla eri kokonaisuudet havainnoiva luokittelu ja mittaamisen mahdolliset dysfunktiot ja näiden todennäköisyydet on selvitetty.
Tutkielman tutkimusmetodina toimii metasynteesi, joka on eräs systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muodoista. Aineistona tutkielmassa toimivat tutkimusaineistojen tutkimusmetriikkaa uutena ilmiönä pohtivat kansainväliset asiantuntijatyöryhmien raportit ja selvitykset.