Käyttäjän motivointi ja sen vaikutus käyttäjäkokemukseen seksivälineiden käyttöohjeissa
Puumalainen, Elina (2018)
2018
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805041626
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805041626
Kuvaus
Résumé en français: Les éléments motivants et leur effet sur l’expérience utilisateur dans les
instructions finnoises d’accessoires érotiques
instructions finnoises d’accessoires érotiques
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan käyttäjän motivointia suomenkielisissä seksivälineiden käyttöohjeissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, esiintyykö seksivälineiden käyttöohjeissa käyttäjän motivointia ja edelleen sitä, millaista käyttöohjeissa mahdollisesti esiintyvä käyttäjän motivointi on.
Käyttäjän motivointi on teknisessä dokumentaatiossa esiintyvä ilmiö, jota ovat tutkineet aiemmin muun muassa Loorbach (esim. 2007; 2013), Steehouder (esim. 1997) ja Suojanen (2014). Käyttäjän motivoinnin päämäärä on saada käyttäjää lukemaan dokumentaatiota, etsimään siitä tarvitsemaansa tietoa ja toimimaan saamansa tiedon mukaan. Konkreettisesti käyttäjän motivointi näkyy teknisessä dokumentaatiossa erilaisten motivointikeinojen muodossa. Koska käyttöohje luetaan osaksi tuotetta, käyttöohje ja siinä esiintyvä motivointi ovat yhteydessä myös tuotteen käyttäjäkokemukseen, johon kuuluvat muun muassa kunkin käyttäjän yksilölliset odotukset, tunteet ja fyysiset reaktiot. Käyttöohjeissa esiintyviä motivointikeinoja voidaankin pitää keinoina parantaa käyttäjäkokemusta.
Tutkimusaineisto koostuu 15 eri seksivälineen käyttöohjeesta. Aineiston konkreettiset motivointikeinot luokitellaan Kellerin (1983) ARCS-motivointimallin mukaan kolmeen eri luokkaan: kiinnostusta herättäviin, merkityksellisyyteen vetoaviin ja itsevarmuutta lisääviin motivointikeinoihin. Tämän jälkeen motivointikeinot luokitellaan edelleen alaluokkiin Loorbachin (esim. 2007; 2013), Steehouderin (esim. 1997) ja Suojasen (2014) havaitsemien alaluokkien pohjalta. Lisäksi eri motivointikeinojen lukumäärä lasketaan, jotta aineistossa esiintyvästä käyttäjän motivoinnista voidaan antaa mahdollisimman kattava kuva. Tutkimusmenetelmä on yhdistetty sisällönanalyysi ja tekstianalyysi. Aineiston analyysissa keskitytään siis sekä tekstinulkosiin argumentteihin, joilla käyttäjää pyritään motivoimaan, että kielellisiin valintoihin, joilla käyttäjän motivointi on toteutettu.
Tutkimus paljastaa, että Kellerin (1983) ARCS-malli on hyvin sovellettavissa tutkimusaineistossa esiintyvien motivointikeinojen luokitteluun. Aineiston konkreettiset motivointikeinot kuitenkin poikkeavat jonkin verran aiemmassa motivoinnin tutkimuksessa havaituista motivointikeinoista. Tutkielma osoittaakin, että aiemmin tutkimattomien erikoisalojen käyttöohjeiden analysointi voi syventää tietämystämme käyttäjän motivoinnista. Käyttäjän motivoinnin tutkimukseen voisikin tulevaisuudessa tuoda lisää uusien erikoisalojen käyttäjädokumentaatiota. Lisäksi käyttäjän motivoinnin ja käyttäjäkokemuksen välillä havaitut yhteydet mahdollistavat tulevaisuudessa tutkimuksen, jossa näiden käsitteiden suhdetta tarkastellaan yksityiskohtaisemmin.
Käyttäjän motivointi on teknisessä dokumentaatiossa esiintyvä ilmiö, jota ovat tutkineet aiemmin muun muassa Loorbach (esim. 2007; 2013), Steehouder (esim. 1997) ja Suojanen (2014). Käyttäjän motivoinnin päämäärä on saada käyttäjää lukemaan dokumentaatiota, etsimään siitä tarvitsemaansa tietoa ja toimimaan saamansa tiedon mukaan. Konkreettisesti käyttäjän motivointi näkyy teknisessä dokumentaatiossa erilaisten motivointikeinojen muodossa. Koska käyttöohje luetaan osaksi tuotetta, käyttöohje ja siinä esiintyvä motivointi ovat yhteydessä myös tuotteen käyttäjäkokemukseen, johon kuuluvat muun muassa kunkin käyttäjän yksilölliset odotukset, tunteet ja fyysiset reaktiot. Käyttöohjeissa esiintyviä motivointikeinoja voidaankin pitää keinoina parantaa käyttäjäkokemusta.
Tutkimusaineisto koostuu 15 eri seksivälineen käyttöohjeesta. Aineiston konkreettiset motivointikeinot luokitellaan Kellerin (1983) ARCS-motivointimallin mukaan kolmeen eri luokkaan: kiinnostusta herättäviin, merkityksellisyyteen vetoaviin ja itsevarmuutta lisääviin motivointikeinoihin. Tämän jälkeen motivointikeinot luokitellaan edelleen alaluokkiin Loorbachin (esim. 2007; 2013), Steehouderin (esim. 1997) ja Suojasen (2014) havaitsemien alaluokkien pohjalta. Lisäksi eri motivointikeinojen lukumäärä lasketaan, jotta aineistossa esiintyvästä käyttäjän motivoinnista voidaan antaa mahdollisimman kattava kuva. Tutkimusmenetelmä on yhdistetty sisällönanalyysi ja tekstianalyysi. Aineiston analyysissa keskitytään siis sekä tekstinulkosiin argumentteihin, joilla käyttäjää pyritään motivoimaan, että kielellisiin valintoihin, joilla käyttäjän motivointi on toteutettu.
Tutkimus paljastaa, että Kellerin (1983) ARCS-malli on hyvin sovellettavissa tutkimusaineistossa esiintyvien motivointikeinojen luokitteluun. Aineiston konkreettiset motivointikeinot kuitenkin poikkeavat jonkin verran aiemmassa motivoinnin tutkimuksessa havaituista motivointikeinoista. Tutkielma osoittaakin, että aiemmin tutkimattomien erikoisalojen käyttöohjeiden analysointi voi syventää tietämystämme käyttäjän motivoinnista. Käyttäjän motivoinnin tutkimukseen voisikin tulevaisuudessa tuoda lisää uusien erikoisalojen käyttäjädokumentaatiota. Lisäksi käyttäjän motivoinnin ja käyttäjäkokemuksen välillä havaitut yhteydet mahdollistavat tulevaisuudessa tutkimuksen, jossa näiden käsitteiden suhdetta tarkastellaan yksityiskohtaisemmin.