Vasemmistopuolueiden ja vihreiden äänestäjien sijoittuminen poliittiselle kentälle Suomessa 1980-luvulta nykypäivään
Vahvelainen, Saana (2018)
2018
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805031618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805031618
Tiivistelmä
Vasemmistopuolueet ja vihreät ovat lähentyneet toisiaan, vaikka historiassa niiden syntymisen taustalla ovat vaikuttaneet täysin erilaiset tekijät. Vasemmistopuolueet ovat syntyneet työväenpuolueista puolustamaan työläisten asemaa, vihreiden lähtiessä liikkeelle ruohonjuuritason toiminnasta ympäristökysymysten puolustamiseksi. Nykypäivänä vasemmistopuolueet ovatkin politiikassaan ottaneet huomioon myös ympäristökysymyksiä sekä arvoliberaaleja teemoja. Vihreiden ei myöskään voida sanoa olevan enää ainoastaan ympäristöliike, vaan puolueelle ovat tärkeitä myös muut arvoliberaalit teemat, kuten tasa-arvoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset.
Pro gradu -tutkielmassa selvitetäänkin vasemmistopuolueiden ja vihreiden puolueiden äänestäjien sijoittumista poliittiselle kentälle sekä sitä, miten sijoittuminen selittää puoluevalintaa Suomessa 1980-luvulta nykypäivään. Teoreettinen viitekehys muodostuu yhteiskunnallisten jakolinjojen teoriasta sekä niiden muutoksista. Tässä muutoksessa keskeistä on Inglehartin (1977) teoria hiljaisesta arvovallankumouksesta sekä Kriesin ym. (2006) esittämä teoria kaksiulotteisesta kentästä, jolla vaikuttavat sosioekonomiset eli taloudelliset sekä sosiokulttuuriset eli arvoliberaaliset ja -konservatiiviset kysymykset. Tutkielman aineistona käytetään Elinkeinoelämän valtuuskunnan asennetutkimuksia vuosilta 1988, 1998, 2009 ja 2013. Tutkielman analyysi tehdään kvantitatiivisin menetelmin käyttäen pääkomponenttianalyysiä, keskiarvovertailua sekä multinomiaalista regressioanalyysiä.
Tulosten perusteella vihreiden äänestäjät ovat kaikista arvoliberaaleimpia ja vasemmistoliiton äänestäjät ovat puolueiden äänestäjistä eniten vasemmalla. Vihreiden äänestämistä selittää eniten äänestäjän sijoittuminen sosiokulttuurisella ulottuvuudella arvoliberaaliin päätyyn, mutta vihreät kerää kannatusta erityisesti myös nuorilta ja korkeasti koulutetuilta äänestäjiltä. Vasemmistoliiton äänestämistä selittää selvimmin äänestäjän sijoittuminen sosioekonomisella ulottuvuudella vasemmistoon. SDP:llä sen sijaan vaikuttaa tulosten perusteella olleen haasteita houkutella taakseen nuoria äänestäjiä 2010-luvulla.
Pro gradu -tutkielmassa selvitetäänkin vasemmistopuolueiden ja vihreiden puolueiden äänestäjien sijoittumista poliittiselle kentälle sekä sitä, miten sijoittuminen selittää puoluevalintaa Suomessa 1980-luvulta nykypäivään. Teoreettinen viitekehys muodostuu yhteiskunnallisten jakolinjojen teoriasta sekä niiden muutoksista. Tässä muutoksessa keskeistä on Inglehartin (1977) teoria hiljaisesta arvovallankumouksesta sekä Kriesin ym. (2006) esittämä teoria kaksiulotteisesta kentästä, jolla vaikuttavat sosioekonomiset eli taloudelliset sekä sosiokulttuuriset eli arvoliberaaliset ja -konservatiiviset kysymykset. Tutkielman aineistona käytetään Elinkeinoelämän valtuuskunnan asennetutkimuksia vuosilta 1988, 1998, 2009 ja 2013. Tutkielman analyysi tehdään kvantitatiivisin menetelmin käyttäen pääkomponenttianalyysiä, keskiarvovertailua sekä multinomiaalista regressioanalyysiä.
Tulosten perusteella vihreiden äänestäjät ovat kaikista arvoliberaaleimpia ja vasemmistoliiton äänestäjät ovat puolueiden äänestäjistä eniten vasemmalla. Vihreiden äänestämistä selittää eniten äänestäjän sijoittuminen sosiokulttuurisella ulottuvuudella arvoliberaaliin päätyyn, mutta vihreät kerää kannatusta erityisesti myös nuorilta ja korkeasti koulutetuilta äänestäjiltä. Vasemmistoliiton äänestämistä selittää selvimmin äänestäjän sijoittuminen sosioekonomisella ulottuvuudella vasemmistoon. SDP:llä sen sijaan vaikuttaa tulosten perusteella olleen haasteita houkutella taakseen nuoria äänestäjiä 2010-luvulla.