Kuka tavaroissamme olemme? : kasvatusfilosofinen tarkastelu tiedostavan kuluttajuuden itsekasvatuksellisista mahdollisuuksista Martha Nussbaumin tunneteorian mukaan

Abstract

Tutkimus oli teoreettinen aikuiskasvatusfilosofinen tutkimus, joka sijoittui kriittisen kasvatusteorian kentälle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kuluttajakansalainen voi identifioida itsensä uudelleen kuluttajuutensa tiedostavana toimijana. Tiedostavaan kuluttajuuteen ymmärrettiin sisältyvän kyky hahmottaa oma positio ja merkityksellisyys kuluttajavaikuttajana. Tutkimuksessa tätä intressiä hahmoteltiin Martha Nussbaumin tunneteorian avulla. Tiedostava kuluttajuus ymmärrettiin tutkimuksessa itsekasvatuksellisena arvopäämääränä, jossa eettisen, ympäristövastuullisen sekä poliittisen toimijuuden kentän kattava eettinen arviointikyky nähtiin tunteiden filosofisen pohdiskelun kautta saavutettavana taitona. Tutkimuksen tavoitteena oli tunteiden avulla tarkastella, mitä elementtejä tiedostavan kuluttajasubjektin muodostaminen vaatii.

Tutkimuksen keskeisimpiä lähdeteoksia olivat Martha Nussbaumin The Therapy of Desire (1996), Uppheavals of Thought: The Intelligence of Emotions (2001) sekä Talouskasvua tärkeämpää: Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä (2011). Teosten pohjalta tunteet ymmärrettiin tutkimuksessa arvottavina, älyllisinä toimintoina. Tunteet huomioivana itsekasvatuksellisena tavoitteena tiedostavan kuluttajuuden ehtoina havaittiin subjektiivinen muutoksen halu. Tämän myötä sivistysprojektin käynnistäminen ja kriittinen ajattelu havaittiin tiedostavan kuluttajasubjektin ensimmäisiksi ehdoiksi. Tunteiden merkityksen huomattiin heijastuvan myös arvokkaaksi ja merkityksellisiksi määritettyjen asioiden suhteeseen arvojen maailman välityksellä. Tunnekokemusten kehittämiseen vaadittiin lisäksi uskomuksia muokkaavia filosofisia argumentteja sekä dialogia, jossa niitä hyödynnettiin ajattelun kehityksessä. Nämä filosofiset argumentit ymmärrettiin osaksi itsen harjoitusta, jossa epäjohdonmukaisten uskomusten aiheuttamaa arvoristiriitaa lähdettiin purkamaan argumenttien välityksellä. Toiminnan tavoitteena nähtiin hyvän ja mielekkään elämän saavuttaminen.

Tutkimuksessa filosofisten argumenttien kautta toteutetun itsen harjoituksen todettiin vaativan itsekasvatuksellisen tavoitteen asettamista sekä sellaisen elämän merkityksellisyyden paljastavan elämäntehtävän asettamista, jota kohti tiedostavan kuluttajasubjektiuden arvoja voitiin suunnata. Tiedostavan kuluttajasubjektin vaatimus oli myös huomioida, että maailmankuvamme määrittää relevanttina pitämämme tiedon, joka taas ohjaa mielenkiinnon kohteitamme kuluttajasubjektin rakentumisessa. Merkitykselliseen rooliin nousi arvojen maailman läsnäolon merkitys. Tiedostavan kuluttamisen hahmotettiin vaativan kykyä laajentaa myötätunnon kokemuksia sekä kykyä käsitellä arvoja sosiaalisesti, kulttuurisesti ja historiallisesti määriteltyinä toiminnan rajaehtoina, joiden aktiivisen uudelleen muokkaamiseen ja näin toiminnan uudelleen määrittämiseen itsekasvatus tähtää.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös välttämättömän ja tarpeettoman suhdetta minimalistisen elämäntapafilosofian esimerkkien valossa. Minimalistisella elämäntapafilosofialla ja Nussbaumin mukaisilla ihmiselämän perusehdoilla todettiin olevan vahvasti yhteneväinen arvopohja. Samalla minimalistinen elämäntapafilosofia omaa kuluttajuutta määrittelevänä yhteiskunnallisena, kuluttamisen merkitysarvoja muokaavana liikkeenä todettiinkin potentiaalisena jatkotutkimusaiheena kulutuksen arvomerkitysten määrittelyssä.