Kokeilukulttuuri kunnissa: imagonnostatusta vai aitoa toiminnan uudistamista? : case-kuntina Asikkala, Lapinjärvi ja Tyrnävä
Lettenmeier, Laura (2018)
Lettenmeier, Laura
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-04-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804301594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804301594
Tiivistelmä
Kokeilukulttuuri on ilmiö, joka on noussut osaksi keskustelua suomalaisen julkisen sektorin kehittämisestä. Kokeilemalla kehittäminen, johon kuuluu epäonnistumisista oppiminen, pyrkii vastaamaan nykyajan entistä enemmän epävarmuutta sisältäviin tilanteisiin tuoden samalla vaihtoehdon perinteiselle suunnittelemalla kehittämiselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kokeilukulttuurin roolia kuntien kehittymisessä ja kuntakuvan rakentamisessa kolmen esimerkkinä toimivan edelläkävijäkunnan, Asikkalan, Lapinjärven ja Tyrnävän näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä tapausesimerkit kertovat kokeilukulttuurin mahdollisuuksista uudenlaisena toimintamallina kuntien uudistumisessa sekä elinvoiman ja vetovoimaisuuden vahvistamisessa. Lisäksi tarkastellaan kokeiluihin kohdistuvia odotuksia sekä kokemuksia niistä, kuin myös kokeilujen roolia käytännön kehittämistyössä ja kuntakuvan rakentamisessa.
Teoreettinen viitekehys esittelee sekä kokeiluajattelua että tuo esiin näkökulmia kuntien kehittymiseen ja vetovoimaisuuteen liittyen. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus. Kaikissa kolmessa esimerkkikunnassa on tehty kokeiluja, ja kokeileminen kumpuaa kuntien omasta innosta kehittää toimintaa uudella tavalla. Aineisto on kerätty haastattelemalla sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä touko-kesäkuussa 2017, ja se analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimus avaa uutta näkökulmaa kokeilukulttuurin liittämiseksi keskusteluun kuntien elin- ja vetovoimaisuudesta. Kokeilukulttuurin odotetaan kaikissa esimerkkikunnissa vaikuttavan toimintatapojen muutokseen sekä vetovoimaisuuden vahvistumiseen. Etenkin Lapinjärvellä ja Tyrnävällä kokeilut yhdistetään myös yhteistyön ja kumppanuuksien kehittämiseen sekä kuntalaisten osallistumiseen. Olennaiseksi kunnan kehittymisen kannalta nousee kuitenkin kokeilemisen jatkuvuus. Keskeisin tutkimustulos on, että esimerkkikunnat ovat eri vaiheissa kokeilukulttuurin sisäistämisessä ja kokeilemiseen yhdistyvässä elin- ja vetovoimaisuuden vahvistamisessa. Asikkalassa, jossa kokeiluja toteutettiin melko lyhytaikaisena kehittämistoimenpiteenä, kokeileminen toi mukanaan mediahuomiota ja nostatti kunnan imagoa. Lapinjärvellä ja Tyrnävällä kokeileminen on otettu työkaluksi koko kunnan kehittämiseen. Tyrnävällä ollaan kokeilukulttuurissa kaikkein pisimmällä. Kokeileminen on ollut strategista ja pitkäaikaista, se on sisäistetty toimintatapana ja yhdistyy osaltaan kunnan elinvoiman ja vetovoimaisuuden vahvistamiseen. Tällöin kokeilukulttuuri voi synnyttää kunnassa myös aitoa toiminnan uudistamista.
Teoreettinen viitekehys esittelee sekä kokeiluajattelua että tuo esiin näkökulmia kuntien kehittymiseen ja vetovoimaisuuteen liittyen. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus. Kaikissa kolmessa esimerkkikunnassa on tehty kokeiluja, ja kokeileminen kumpuaa kuntien omasta innosta kehittää toimintaa uudella tavalla. Aineisto on kerätty haastattelemalla sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä touko-kesäkuussa 2017, ja se analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimus avaa uutta näkökulmaa kokeilukulttuurin liittämiseksi keskusteluun kuntien elin- ja vetovoimaisuudesta. Kokeilukulttuurin odotetaan kaikissa esimerkkikunnissa vaikuttavan toimintatapojen muutokseen sekä vetovoimaisuuden vahvistumiseen. Etenkin Lapinjärvellä ja Tyrnävällä kokeilut yhdistetään myös yhteistyön ja kumppanuuksien kehittämiseen sekä kuntalaisten osallistumiseen. Olennaiseksi kunnan kehittymisen kannalta nousee kuitenkin kokeilemisen jatkuvuus. Keskeisin tutkimustulos on, että esimerkkikunnat ovat eri vaiheissa kokeilukulttuurin sisäistämisessä ja kokeilemiseen yhdistyvässä elin- ja vetovoimaisuuden vahvistamisessa. Asikkalassa, jossa kokeiluja toteutettiin melko lyhytaikaisena kehittämistoimenpiteenä, kokeileminen toi mukanaan mediahuomiota ja nostatti kunnan imagoa. Lapinjärvellä ja Tyrnävällä kokeileminen on otettu työkaluksi koko kunnan kehittämiseen. Tyrnävällä ollaan kokeilukulttuurissa kaikkein pisimmällä. Kokeileminen on ollut strategista ja pitkäaikaista, se on sisäistetty toimintatapana ja yhdistyy osaltaan kunnan elinvoiman ja vetovoimaisuuden vahvistamiseen. Tällöin kokeilukulttuuri voi synnyttää kunnassa myös aitoa toiminnan uudistamista.