Tillräckligt språkkunnig, självsäker och kompetent? : blivande svensklärares uppfattningar om sina språkliga identiteter och läraridentiteter
Kalliomäki, Kaisu (2018)
Kalliomäki, Kaisu
2018
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Scandinavian Languages
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-04-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804301592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804301592
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu- tutkielmassani tulevien ruotsinopettajien käsityksiä heidän kieli-identiteeteistään ja opettajaidentiteeteistään sekä näiden kahden välisestä suhteesta. Kieli-identiteettiä käsitellään tutkimalla ruotsin kielen roolia informanttien elämässä, kartoittamalla kokevatko he olevansa osa ruotsalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä selvittämällä kokevatko he itsensä yksi-, kaksi- vai monikielisiksi. Opettajaidentiteettiä koskien tutkielmassa selvitetään miksi informantit haluavat työskennellä ruotsinopettajina, millaisia käsityksiä heillä on ruotsinopettajan työtehtävistä sekä millaisia ruotsinopettajia he haluavat olla. Tutkielmassa käsitellään myös kokevatko informantit kieli-identiteettinsä niin vahvaksi, että he pystyvät luottamaan kykyihinsä toimia ruotsinopettajina.
Tutkielman 39 informanttia ovat eri opintovaiheissa olevia tulevia ruotsinopettajia neljästä eri yliopistosta Suomessa. Suurin osa informanteista opiskelee ruotsia pääaineena. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella. Aineisto analysoidaan fenomenografisesta näkökulmasta, mikä tarkoittaa, että tavoitteena on saada selville, miten ruotsinopettajan ammatti näyttäytyy tuleville ruotsinopettajille sekä kategorisoida informanttien eri tapoja käsittää ruotsinopettajuus.
Tulokset osoittavat, että tulevaisuuden ruotsinopettajien käsitykset omasta kieli-identiteetistään ja opettajaidentiteetistään ovat monimutkaisia ja vaihtelevia. Osa tulevista ruotsin opettajista kokee itsensä erittäin kielitaitoisiksi, itsevarmoiksi ja taitaviksi. Osan on sen sijaan yhä pohdittava, mitä päämääriä kohti he haluavat pyrkiä ja keitä he ovat mahdollisina tulevina ruotsinopettajina. Monilla informanteista ei vielä ole kovin paljon kokemusta ruotsinopettajana työskentelemisestä, joten jotkut käsityksistä perustuvat osittain informanttien omiin kokemuksiin oppilaana sekä niihin mielikuviin, joita heillä on ruotsinopettajan ammatista.
Identiteetin rakentuminen on jatkuva, monesta eri palasesta koostuva prosessi, joka ei tule koskaan täysin valmiiksi. Tutkielman perusteella identiteetin rakentumiseen ja vahvistumiseen liittyvät teemat herättävät monenlaisia ajatuksia ja kaipaavat enemmän huomiota aineenopettajakoulutuksessa, jotta tulevaisuuden ruotsinopettajat voivat kokea itsensä mahdollisimman kielitaitoisiksi, itsevarmoiksi ja taitaviksi valmistuessaan ja siirtyessään työelämään.
Tutkielman 39 informanttia ovat eri opintovaiheissa olevia tulevia ruotsinopettajia neljästä eri yliopistosta Suomessa. Suurin osa informanteista opiskelee ruotsia pääaineena. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella. Aineisto analysoidaan fenomenografisesta näkökulmasta, mikä tarkoittaa, että tavoitteena on saada selville, miten ruotsinopettajan ammatti näyttäytyy tuleville ruotsinopettajille sekä kategorisoida informanttien eri tapoja käsittää ruotsinopettajuus.
Tulokset osoittavat, että tulevaisuuden ruotsinopettajien käsitykset omasta kieli-identiteetistään ja opettajaidentiteetistään ovat monimutkaisia ja vaihtelevia. Osa tulevista ruotsin opettajista kokee itsensä erittäin kielitaitoisiksi, itsevarmoiksi ja taitaviksi. Osan on sen sijaan yhä pohdittava, mitä päämääriä kohti he haluavat pyrkiä ja keitä he ovat mahdollisina tulevina ruotsinopettajina. Monilla informanteista ei vielä ole kovin paljon kokemusta ruotsinopettajana työskentelemisestä, joten jotkut käsityksistä perustuvat osittain informanttien omiin kokemuksiin oppilaana sekä niihin mielikuviin, joita heillä on ruotsinopettajan ammatista.
Identiteetin rakentuminen on jatkuva, monesta eri palasesta koostuva prosessi, joka ei tule koskaan täysin valmiiksi. Tutkielman perusteella identiteetin rakentumiseen ja vahvistumiseen liittyvät teemat herättävät monenlaisia ajatuksia ja kaipaavat enemmän huomiota aineenopettajakoulutuksessa, jotta tulevaisuuden ruotsinopettajat voivat kokea itsensä mahdollisimman kielitaitoisiksi, itsevarmoiksi ja taitaviksi valmistuessaan ja siirtyessään työelämään.