Keskustelupalstoja lukevien jääkiekon seuraajien tiedonhankinta
Rintee, Ari (2018)
2018
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-04-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804301587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804301587
Tiivistelmä
Ammattimainen kilpaurheilu on yhteiskunnallinen ilmiö, joka luo yhteisiä kokemuksia suuremmalle joukolle ihmisiä kuin mikään muu kulttuurinen ilmiö tai instituutio. Ilman urheilun seuraajia, penkkiurheilijoita, urheilua nykymuodossaan ei olisi. Tässä tutkielmassa keskitytään Suomen seuratuimman urheilulajin, jääkiekon seuraajiin.
Tutkielmassa jääkiekon seuraajien tiedonhankintaa lähestytään ensisijaisesti McKenzien informaatiokäytännöt -mallia soveltaen. McKenzien informaatiokäytännöistä huomio kiinnittyy aktiiviseen seurantaan, aktiiviseen etsintään sekä kohdentumattomaan seurantaan. Lisäksi tutkielmassa selvitetään jääkiekon seuraajien tiedontarpeita, näiden käyttämiä tiedonlähteitä sekä käytettyjen tiedonlähteiden koettua luotettavuutta.
Aineisto tutkielmaan kerättiin verkkokyselylomakkeella marraskuussa 2017. Vastauksia kyselyyn saatiin 95. Vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin Excel -taulukkolaskentaohjelmaa käyttäen. Lisäksi aineistona käytettiin Tappara.co sekä Jatkoaika -keskustelupalstojen urheilumediaa käsitteleviä viestejä aikaväliltä 1.1.2017–30.1.2018. Näitä viestejä oli 997.
Jääkiekon seuraajien tiedonhankinta osoittautui monipuoliseksi. Informaatiokäytännöistä aktiivinen seuranta oli eniten käytetty, mutta lähes yhtä suosittu tapa tiedonhankintaan oli aktiivinen etsintä. Kohdentumattoman seurannan merkitys näyttäytyi vähäisempänä, mutta merkityksellisenä. Tiedontarpeet jääkiekon seuraajille muodostuvat yksittäisten pelaajien ja joukkueiden peliotteiden kautta. Lisäksi yksittäisten otteluiden tulokset ja tilastot kiinnostavat suuresti.
Tiedonlähteet jääkiekon seuraajille ovat moninaiset. Erilaiset verkkosivustot, seurojen ja liigojen viralliset tiedotuskanavat, iltapäivälehdet, keskustelupalstat, perinteiset mediat sekä toisaalta erilaiset urheiluun ja jääkiekkoon keskittyvät erikoismediat ovat tiedonlähteinä merkittäviä. Tiedon koettu luotettavuus jääkiekon seuraajille muodostuu korostuneesti kirjoittajan kautta. Joidenkin kirjoittajien tai toimittajien tekstit koetaan luotettavaksi, toisten ei. Lisäksi median osalta esimerkiksi otsikoinnissa ja eräänlaisena ”skandaalinhakuisuutena” ilmenevä klikkausjournalismi koetaan luotaan työntäväksi.
Tutkimustuloksia voidaan pitää suuntaa-antavana esityksenä suomalaisten jääkiekon seuraajien tiedonhankinnasta. Tutkimustulokset luovat katsauksen verrattain vähän tutkittuun ilmiöön, jääkiekon seuraajiin uudesta näkökulmasta, sillä penkkiurheilijoiden tiedonhankintaa ei ole tutkittu. Jääkiekon seuraajien tiedonhankinnan tapojen ymmärtäminen auttaisi jääkiekon toimijoiden viestinnän kohdentamisessa. Tiedonhankintatutkimuksen näkökulmasta merkitys näkyy uuden harrastajaryhmän tiedonhankinnan kuvauksena.
Tutkielmassa jääkiekon seuraajien tiedonhankintaa lähestytään ensisijaisesti McKenzien informaatiokäytännöt -mallia soveltaen. McKenzien informaatiokäytännöistä huomio kiinnittyy aktiiviseen seurantaan, aktiiviseen etsintään sekä kohdentumattomaan seurantaan. Lisäksi tutkielmassa selvitetään jääkiekon seuraajien tiedontarpeita, näiden käyttämiä tiedonlähteitä sekä käytettyjen tiedonlähteiden koettua luotettavuutta.
Aineisto tutkielmaan kerättiin verkkokyselylomakkeella marraskuussa 2017. Vastauksia kyselyyn saatiin 95. Vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin Excel -taulukkolaskentaohjelmaa käyttäen. Lisäksi aineistona käytettiin Tappara.co sekä Jatkoaika -keskustelupalstojen urheilumediaa käsitteleviä viestejä aikaväliltä 1.1.2017–30.1.2018. Näitä viestejä oli 997.
Jääkiekon seuraajien tiedonhankinta osoittautui monipuoliseksi. Informaatiokäytännöistä aktiivinen seuranta oli eniten käytetty, mutta lähes yhtä suosittu tapa tiedonhankintaan oli aktiivinen etsintä. Kohdentumattoman seurannan merkitys näyttäytyi vähäisempänä, mutta merkityksellisenä. Tiedontarpeet jääkiekon seuraajille muodostuvat yksittäisten pelaajien ja joukkueiden peliotteiden kautta. Lisäksi yksittäisten otteluiden tulokset ja tilastot kiinnostavat suuresti.
Tiedonlähteet jääkiekon seuraajille ovat moninaiset. Erilaiset verkkosivustot, seurojen ja liigojen viralliset tiedotuskanavat, iltapäivälehdet, keskustelupalstat, perinteiset mediat sekä toisaalta erilaiset urheiluun ja jääkiekkoon keskittyvät erikoismediat ovat tiedonlähteinä merkittäviä. Tiedon koettu luotettavuus jääkiekon seuraajille muodostuu korostuneesti kirjoittajan kautta. Joidenkin kirjoittajien tai toimittajien tekstit koetaan luotettavaksi, toisten ei. Lisäksi median osalta esimerkiksi otsikoinnissa ja eräänlaisena ”skandaalinhakuisuutena” ilmenevä klikkausjournalismi koetaan luotaan työntäväksi.
Tutkimustuloksia voidaan pitää suuntaa-antavana esityksenä suomalaisten jääkiekon seuraajien tiedonhankinnasta. Tutkimustulokset luovat katsauksen verrattain vähän tutkittuun ilmiöön, jääkiekon seuraajiin uudesta näkökulmasta, sillä penkkiurheilijoiden tiedonhankintaa ei ole tutkittu. Jääkiekon seuraajien tiedonhankinnan tapojen ymmärtäminen auttaisi jääkiekon toimijoiden viestinnän kohdentamisessa. Tiedonhankintatutkimuksen näkökulmasta merkitys näkyy uuden harrastajaryhmän tiedonhankinnan kuvauksena.