Kyllä sitä voi olla sekä virkamies että rinnalla kulkija : lastensuojelun ammatillinen ydinosaaminen sosiaalityöntekijöiden määrittelemänä

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun ydinosaamista, sen muodostumista sekä eri osaamisalueita. Tarkoituksena on selvittää miten lastensuojelutyötä tekevät sosiaalityöntekijät määrittelevät lastensuojelun ydinosaamista. Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan sosiaalityön ja lastensuojelun asiantuntijuutta sekä hahmotellaan ydinosaamista asiantuntijuuden, kvalifikaatioiden ja kompetenssien näkökulmista. Tutkielman aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja temaattinen analyysi toimi aineiston analyysin pohjana.

Lastensuojelu ymmärretään laajempana kokonaisuutena ja ydinosaamista tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden lakisääteisestä tehtävästä käsin. Ammatillinen ydinosaaminen kuvautuu prosessimaiseksi sekä luonteeltaan jatkuvasti kehittyväksi ja rakentuvaksi. Lastensuojelun ydinosaaminen määrittyy osaksi sosiaalityön osaamista ja sen lisäksi lastensuojelun erityispiirteinä tunnistetaan lapsen edun määrittäminen ja arviointi sekä työntekijän viimesijainen vastuu lapsesta.

Sosiaalityöntekijät kuvaavat lastensuojelun ydinosaamisen koostuvan perus- ja lisäkoulutuksen kautta rakentuvasta tietopohjasta, työkokemuksen ja työssä oppimisen kautta vahvistuvista taidoista sekä työn ja oman toiminnan reflektoimisen kautta syntyvästä ymmärryksestä. Jokainen kolmesta tasosta on merkityksellinen ja sosiaalityöntekijä tarvitsee työssään niitä kaikkia. Näiden tasojen lisäksi tunnistetaan vielä neljäs tekijä, joka on nimetty ammatilliseksi lahjakkuudeksi. Se on vaikeammin määriteltävissä oleva tekijä, joka kiinnittyy työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja tapaan hahmottaa maailmaa.

Lastensuojelun ydinosaamisen osaamisalueet jakautuvat neljään eri alueeseen, jotka ovat viranomaistehtävän hoitaminen, prosessien johtaminen, asiakkaan kohtaaminen ja lapsen edun valvominen. Näistä kukin pitää sisällään tietämisen, osaamisen ja ymmärtämisen tasot. Viranomaistehtävän hoitamisessa osaaminen painottuu juridiikkaan, hallinnolliseen osaamiseen ja dokumentointiin. Prosessien johtamisessa keskeistä on tilanteen selvittely, palveluiden järjestäminen ja oman työn suunnittelu. Asiakkaan kohtaamisen elementit ovat vuorovaikutus, osallisuus sekä läheisyyden ja etäisyyden säätely. Lapsen edun valvomisessa osaaminen liittyy lapsen edun määrittämiseen, lapsen asiakkuuden erityispiirteiden huomioimiseen sekä eettiseen ajatteluun.

Tämän tutkielman perusteella vahvistuu ymmärrys siitä, että lastensuojelun ydinosaamisen tarkasteluun on olemassa monia erilaisia näkökulmia ja jäsennystapoja. Näitä erilaisia jäsennyksiä yhdistää näkemys lastensuojelun kaksijakoisesta ja tasapainottelua vaativasta tehtävästä kontrollin ja tuen maastoissa sekä ymmärrys ihmisen kohtaamisen merkityksestä muutostyön mahdollistajana. Sosiaalityö ja lastensuojelu sen osa-alueena elää jälleen kerran muutosten aikaa. Tulevaisuuden lastensuojelun rakentaminen tarvitsee jatkossakin tutkimusta lastensuojelutyön tiedosta ja osaamisesta.

ABSTRACT Support and control. Child protection professional core competence defined by social workers

This Master’s Thesis examines the core competence of child protection, it´s formation and various areas of expertise. Purpose of the thesis is to find out how social workers themselves define the core competence of child protection.

The theoretical section examines the expertise of social work and child protection and outlines core competencies from perspectives of expertise, qualifications and competences. The data was collected by theme interviews. The analysis is based on the thematic analysis.

Child protection was understood as a broader concept (child wellfare), which is the responsibility of both parents and society. The core competence of child protection was defined by the law-based task of social workers. Professional core competence was described as processual, constantly developing and constructive. The core competence of child protection was defined as part of social work competence.

The special features of child protection were identified as defining of the child's best interest and the social workers decisive responsibility for the child’s affairs. These features distinguished child protection from other areas of social work. Therefore, child protection social workers have specific skills requirements.

Social workers described that core competence of child protection is a) theoretical foundation based on basic and further education and training, b) working skills that are strengthened through work experience and on-the-job learning and c) comprehension that is formed through the reflection of work and workers own measures. All of these levels are important and needed in practice. Also the fourth factor was identified and named a professional talent. This factor is difficult to define accurately. It involves the employee's personal characteristics and his way of perceiving the world.

The core competence of child protection is divided into four different areas: child protection as an authority, process management, interaction and encounter with the customer and evaluation of the best interests of the child. Each of these includes theoretical foundation, working skills and comprehension. As an authority, the competence focuses on knowledge of the jurisdictions, administrative procedure and documentation. In process management, the focus is on clarifying the customer's situation and arrange the services for them as well as managing one's own work. The elements of the encounter with the customer are interaction, participation and distance regulation between social worker and the customer. The key in evaluation of the best interests of the child is determining what is the best interest of the child, understanding the special requirements of working with a child and the importance of ethical thinking.

This research reinforces the understanding that there are many different perspectives and approaches to examining the core competence of child protection. These different outlines are combined with a view on the dual role of child protection and balancing in the terrain of control and support, as well as the understanding of the importance of human encounters as a facilitator of change work. Social work and child protection are once again undergoing change. We will continue to need research into the knowledge and skills of child protection work, so that we can build child protection for the future.