Viron hoitotyön kehittyminen ja muotoutuminen yhteiskunnallisessa muutoksessa : seurantatutkimus

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa hoitotyön ja sen toimintojen muotoutumista kuvaileva tilastollinen hoitotyön malli. Lisäksi tavoitteena oli kuvata seurantatutkimuksena Virossa tehtävän hoitotyön toimintoja potilaiden hyvinvoinnin kannalta sekä organisaatiokulttuurin ja toimintaympäristön yhteyksiä hoitotyöhön sairaanhoitajien näkökulmasta. Tutkimuksen painopiste on sairaanhoitajan ammatillinen toiminta, jota tarkasteltiin sairaanhoitajien toteuttamien hoitotoimintojen (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, hengelliset) kautta. Lisäksi tarkasteltiin sairaanhoitajien arvioita hoitotoimintoihin käytetystä ajasta ja hoitoalan kehitystä. Tutkimus on peruslähtökohdiltaan hoitotieteellinen, mutta siinä on hyödynnetty monitieteellistä lähestymistapaa, erityisesti yhteiskuntatieteellistä ja kasvatustieteellistä tutkimusta. Tutkimuskohteena olivat sairaanhoitajien ammatillinen toiminta, työolosuhteet ja organisaatiokulttuuri sairaanhoitajien näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa. Tutkimus perustui The Baltic-Finland NuRsE -projektin puitteissa Virosta kerättyyn aineistoon ja sen analyysiin. Projektiin osallistui Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan hoitoalan asiantuntijoita ja työtä koordinoi projektityöryhmä.

Tutkimuksessa käytettiin mittarina kyselyä, joka laadittiin vuonna 1997 ja pilotoitiin vuonna 1998, minkä jälkeen sitä muokattiin. Tutkimus toteutettiin seurantatutkimuksen mukaisesti kaksivaiheisena vuosina 1999 ja 2009. Alkuperäinen kyselylomake koostui 42 kysymyksestä, joista tässä tutkimuksessa on tutkimustavoitteiden mukaisesti käytetty 35 kysymystä. Vuonna 1999 tutkimukseen otettiin Viron 14 sairaalaa, jossa oli sisätautien ja kirurgian osastot. Kyselylomake lähetettiin 640 sairaanhoitajalle, joilla oli vähintään yhden vuoden työkokemus. Lomakkeita palautettiin 579 (vastausprosentti oli 94). Analyysiin hyväksyttiin 517 lomaketta, joten lopullinen vastausprosentti oli 81. Vuonna 2009, jolloin tehtiin uusi mittaus, Viron terveydenhuoltojärjestelmän rakenne oli uusittu ja sairaaloita vähennetty. Lomakkeita lähetettiin 260 kappaletta kuuteen sairaalaan, ja niistä palautettiin 244 (vastausprosentti oli 94). Analyysiin otettiin 215 lomaketta, joten lopulliseksi vastausprosentiksi muodostui 83.

Kaikki aineiston käsittely toteutettiin Stata 14.2 tilasto-ohjelmistolla. Kahdessa tutkimusvaiheessa mitattuja muuttujia vertailtiin keskenään. Keskiarvojen vertailuun käytettiin t-testiä, mediaanien vertailuun Wilcoxonin testiä, jakaumien vertailuun khiin neliö -testiä (χ2) ja Kolmogorov-Smirnovin testiä. Eri tutkimusvaiheissa mitattuja muuttujia pidettiin merkitsevästi erilaisina, jos testin laskemalla saatu merkitsevyyden todennäköisyys sai arvon p < 0.05. Tulokset luonnehtivat vastaajien arvioita fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja hengellisten hoitotoimintojen tärkeydestä potilaiden hyvinvoinnin takaamisessa. Muuttujat muodostettiin pääkomponenttianalyysilla. Tämän jälkeen laadittiin lineaariset regressiomallit, joilla selvitettiin eri taustamuuttujien vaikutusta potilaiden hyvinvoinnin takaavista hoitotoiminnoista esitettyihin tärkeysarvioihin molemmissa tutkimusvaiheissa. Aineiston analyysin tuloksena laadittuun tilastolliseen toimintamalliin valittiin ne riippumattomat muuttujat, joilla oli analyysin perusteella tilastollisesti merkitsevä vaikutus riippuviin muuttujiin.

Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa Viron sairaanhoidon kehityksestä ja sairaanhoitajien ammatillisesta toiminnasta sairaanhoitajien näkökulmasta vuosina 1999 ja 2009. Lisäksi saatiin tietoa hoitotyön tavoitteista, potilaiden fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja hengellisestä hyvinvoinnista sekä ongelmista ja niihin liittyvistä hoitotoiminnoista, organisaatiokulttuurista ja toimintaympäristöstä. Kaksivaiheisen tutkimuksen tulosten perusteella laadittu tilastollinen hoitotyön toimintamalli esittää hoitotoimintojen merkittävät komponentit ja niihin vaikuttavat tekijät potilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Potilaiden hyvinvointiin merkittävimmin liittyneet tekijät voi jakaa viiteen ryhmään: sairaanhoitajien työkokemus, organisaatiotekijät, hoitotoimintoihin kulunut aika ja potilailla esiintyvien hengellisten ja psyykkisten ongelmien tiedostaminen.

Tutkimustuloksista saatua tietoa voidaan hyödyntää opiskelijoiden oppimis- ja tutkijoiden tutkimisprosessin tukemisessa, käytännön hoitotyön kehittämisessä sekä hoitotyön historiallisen näkökulman ymmärtämisessä ajassa ja yhteiskunnallisessa muutoksessa. Laaja, koko Viron kattava tutkimus antaa huomattavan panoksen hoitoalan koulutukseen perus-, maisteri- sekä tohtoritasolla, ja tukee hoitotieteen kehitystä Virossa. Tutkimuksella on kansainvälistä merkitystä, sillä se tarjoaa kokonaiskatsauksen Virossa viime vuosikymmeninä tehtyyn hoitotyöhön ja sen tulevaisuudennäkymiin. Lisäksi tutkimus antaa lisätietoa hoitotyön prosessiin sisältyvistä monimutkaisista yhteyksistä.

The purpose of the present study was to produce a statistical nursing model describing nursing care and its different functions. It also included a follow-up study designed to depict nursing practices employed in Estonia from the patient well-being viewpoint, and to examine registered nurses’ opinions on the interrelation between organisational culture and nursing environment. The research focused on registered nurses' professional activities, which were examined through nursing care (physical, mental, social, religious) activities. In addition, the nurses were asked to evaluate the time used on the different treatments and to analyse the development in the field. Although the study is based on nursing sciences, it is multidisciplinary in nature, drawing particularly from social sciences and pedagogical research. The research addressed nurses' professional activities, working conditions and organisational culture from the point of view of registered nurses.

The study employed a quantitative approach. It was based on data collected in Estonia during the Baltic-Finland NuRsE -project. The project involved nursing professionals from Finland, Estonia, Latvia and Lithuania, and was coordinated by a working group.The indicator questionnaire used in the study was drawn up in 1997, piloted in 1998 and consequently modified. The study was conducted in two phases: the first phase in 1999 and a follow-up in 2009. The original questionnaire consisted of 42 questions, of which 35 were selected for the present study in line with its objectives. The 1999 research covered 14 Estonian hospitals with internal medicine and surgical departments. The questionnaire was sent to 640 registered nurses with a minimum of one year of work experience. Of the 579 questionnaires returned (response rate 94), 517 were accepted for analysis, making the final response rate 81. The questionnaire was repeated in 2009 after the restructuring of the Estonian health care system and reduction of hospitals. A total of 260 questionnaires were sent to six different hospitals, of which 244 were returned (response rate 94). Analysis was performed on 215 forms, making the final response rate 83.

The data were analysed with the Stata 14.2. statistical analysis software. The variables measured during the two phases of the study were compared with each other. Mean values were compared with the t-test, medians with the Wilcoxon test, and distributions with the chi-squared test (χ2) and the Kolmogorov-Smirnov test. The variables measured during the different phases were considered significantly different, if the likelihood of statistical significance was p < 0.05. The results described the respondents' assessment regarding the importance of somatic, mental, social and religious nursing treatments on the well-being of the patients. The variables were formed by main component analysis. The next step was to develop linear regression models in order to examine the impact of various background variables on importance assessments of the different nursing treatments on patients' well-being in both research phases. The statistical nursing model created based on data analysis includes all independent variables, which impact on dependent variables was found to be statistically significant. The results offer an insight into nurses' perception of the development of Estonian nursing care and their own nursing activities in 1999 and 2009. In addition, the study provides information on the objectives of nursing, on patients' physical, mental, social and religious well-being, problems and related nursing treatments, as well as on organisational culture and nursing environment.

The statistical nursing model created on the basis of the results of the two-phase research presents the most significant nursing care components and related factors from the patient well-being point of view. On the basis of the analysis, the most significant factors affecting the well-being of patients can be divided into five groups: nurses’ work experience, organisational factors, estimated time used on nursing care, and the awareness of any religious and mental problems experienced by the patients.

The information obtained may be utilised in future learning and research processes, help in developing practical nursing skills, and provide understanding of nursing in both a historical context and in the context of social change.The study is comprehensive and covers the whole of Estonia, and can thus contribute greatly to nursing education on basic, master's and doctorate levels, and support the development of nursing sciences in Estonia. It carries international value by providing a synoptic view on the nursing care provided in Estonia in the past few decades as well as its future prospects, and by offering additional information on the complex relations involved in nursing processes.