Muutosjohtaminen maakuntauudistuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Satakunnassa
Tenho, Salla (2018)
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-04-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804241573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804241573
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee muutosjohtamista ja muutosprosessia maakunta- ja sote-uudistuksessa. Tutkielman tavoitteena on havainnollistaa muutosjohtamisen hyviä ja huonoja ominaisuuksia hallintouudistuksen kontekstissa. Samalla selvitetään niitä ominaisuuksia, jotka edistävät muutoksen valmistelun onnistumista. Tutkielma rajautuu alueellisesti Satakunnan maakuntaan.
Tutkielmaa varten haastateltiin yhdeksää (9) henkilöä tammi- ja helmikuussa 2018. Aineistoksi haastateltiin viranhaltijoita ja poliittisia luottamushenkilöitä, jotka olivat tutkielman tekoaikaan johtavassa ja merkittävässä asemassa muutoksen valmistelussa Satakunnassa. Tutkielma on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Analyysimenetelmänä on käytetty abduktiivista eli teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Maakunta- ja sote-uudistus on poikkeuksellisen laaja uudistus. Tulosten mukaan muutoksen onnistunut valmistelu tarvitsee kirkasta tavoitetta ja sen saavuttamiseksi toteuttamiskelpoista strategiaa. Uudistuksen toteutuminen vaatii myös asennetta, joka sisältää uudistumiskykyisyyttä ja valmiutta sitoutua muutokseen. Lisäksi muutokseen tarvitaan toimijoiden välistä yhteistyötä, johon kuuluu tiedon vapaa kulku ja asioista viestiminen. Muutosprosessin etenemistä ohjataan kokonaishallintaan perustuvalla muutosjohtamisella. Tällöin muutosjohtaminen on väline tehdä muutoksen valmistelua ja keino saavuttaa asetettu tavoite.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hallintouudistukset ovat avoimena olevien olosuhteiden ympäröimiä. Monisyinen muutos tarvitsee ohjautuvuutta, johon muutosjohtaminen pyrkii vastaamaan. Hallintouudistuksia tapahtuu myös tulevaisuudessa, ja muutosjohtamisella on keskeinen rooli muutosprosessissa. On tärkeää, että pystytään tiedostamaan hyvän ja huonon muutosjohtamisen sekä onnistuneen muutoksen valmistelun elementit ja sitä kautta hyödyntämään tietoa käytännön muutosprosessissa.
Tutkielmaa varten haastateltiin yhdeksää (9) henkilöä tammi- ja helmikuussa 2018. Aineistoksi haastateltiin viranhaltijoita ja poliittisia luottamushenkilöitä, jotka olivat tutkielman tekoaikaan johtavassa ja merkittävässä asemassa muutoksen valmistelussa Satakunnassa. Tutkielma on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Analyysimenetelmänä on käytetty abduktiivista eli teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Maakunta- ja sote-uudistus on poikkeuksellisen laaja uudistus. Tulosten mukaan muutoksen onnistunut valmistelu tarvitsee kirkasta tavoitetta ja sen saavuttamiseksi toteuttamiskelpoista strategiaa. Uudistuksen toteutuminen vaatii myös asennetta, joka sisältää uudistumiskykyisyyttä ja valmiutta sitoutua muutokseen. Lisäksi muutokseen tarvitaan toimijoiden välistä yhteistyötä, johon kuuluu tiedon vapaa kulku ja asioista viestiminen. Muutosprosessin etenemistä ohjataan kokonaishallintaan perustuvalla muutosjohtamisella. Tällöin muutosjohtaminen on väline tehdä muutoksen valmistelua ja keino saavuttaa asetettu tavoite.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hallintouudistukset ovat avoimena olevien olosuhteiden ympäröimiä. Monisyinen muutos tarvitsee ohjautuvuutta, johon muutosjohtaminen pyrkii vastaamaan. Hallintouudistuksia tapahtuu myös tulevaisuudessa, ja muutosjohtamisella on keskeinen rooli muutosprosessissa. On tärkeää, että pystytään tiedostamaan hyvän ja huonon muutosjohtamisen sekä onnistuneen muutoksen valmistelun elementit ja sitä kautta hyödyntämään tietoa käytännön muutosprosessissa.